Vastustamme jyrkästi väylämaksun korottamista 12%:lla 1.1.2012 alkaen

Väylämaksukertymä

Väylämaksuilla katettavat jäänmurron ja väylänpidon kustannukset ovat vuodesta 2000 vuoteen 2008 liikkunneet haarukassa 64,5 - 75,7 miljoonaa euroa missä vaihtelu johtuuu jäätalven ankaruudesta. Pidämme erittäin huolestuttavana kustannusten rajua nousua vuosina 2009 (81,6 miljoonaa euroa) ja 2010 (84,5 miljoonaa euroa). Hälyyttävänä ja jopa epätodennäköiseltä kuulostavana pidämme myös LVM:n arviota siitä, että kustannukset tänä vuonna tulisivat nousemaan 92,9 miljoonaan euroon ja vielä 93,3 miljoonaan euroon vuonna 2012. Mistä tämä 28 %:n kustannusnousu jäänmurrossa ja väylänpidossa viimeisen kolmen vuoden aikana johtuu? Meillä ei ole tiedossa mitään sellaista tapahtumaa joka olisi voinut johtaa näin rajuun kustannusnousuun.

Liikennemäärät

LVM arvioi vuoden 2011 väylämaksukertymäksi 70,6 miljoona euroa ja vuoden 2012 kertymäksi, ilman väylämaksun korotusta, 71,7 miljoona euroa. Kun tarkastelemme vuoden 2011 todennäköistä kuljetussuoritusta niin voimme todeta että 100 miljoonan tonnin raja mitä todennäköisimmin tulee rikkoutumaan. Puolen vuoden kuljetustilasto (tammikuu-kesäkuu 2011) osoittaa että kasvua edellisvuodesta tavarapuolella 11,2 % ja matkustajapuolella 3,6 %. Tämä tarkoittaa että saatamme vuonna 2011 yltää samansuuruiseen kuljetussuoritukseen kuin ennätysvuosina 2007-2008. Väylä-maksukertymä 2007 ja 2008 oli molempina vuosina yli 80 miljoona euroa. Mistä tämä 10 miljoonan euron heitto ansainnassa johtuu? Myös autolauttojen matkustajavolyymit jotka myös lamavuonna 2009 pysyivät vakaina ylittivät vuonna 2010 ensimmäisen 17 miljoonan rajan.

Vaikutukset maamme peruskilpailukykyyn

Tilanne missä 10 miljoonaa euroa puuttuu tulopuolella ja menopuolella kustannukset ovat nousseet 20 miljoonalla eurolla on mielestämme erittäin vakava varsinkin suhteutettuna siihen että koko 2000-luvun aikana kustannustaso oli 65 - 75 miljonaa euroa/ vuosi. Tämä vaatii perusteellisen avoimen selvityksen ja poliittisen käsittelyn sekä mahdollisen uudelleen linjauksen. Suomen ulkomaankauppa on täysin riippuvainen merikuljetusvaihtoehdosta (80 %). Vallitseva hallitsematon kehitys osoittaa sen, että logistisia peruspilareita ollaan nyt pahasti heiluttamassa. Kun puhutaan väylämaksuista niin talvimerenkulku ja sen hoitaminen on ratkaisevassa osassa.

Suomessa talvimerenkulun kustannukset on vuosikymmeniä pystytty pitämään kurissa nerokkaan aluksen jääluokkaan ja nettolukuun perustuvan väylämaksurakenteen ja sidosryhmien vastuun-tuntoisen yhteistyön ansiosta. Kilpailukykyinen kustannustaso on saavutettu seuraavien parametrien yhteisvaikutuksella:

  • myös erittäin ankarana talvena on pärjätty max. 9 jäänmurtajalla, 
  • kuljetuksia on hoitanut riittävä määrä IA/ IA Super jääluokan omaavia kauppa-aluksia jotka omin voimin ovat kyenneet liikkumaan vaikeissakin jääolosuh-teissa ja normaalitalvina ovat auttanneet pitämään jäärännit auki heikomman jääluokan omaaville aluksille, 
  • rahtaustoiminta on hoidettu vastuullisesti. Jokainen toimia on pyrkinyt mini-moimaan sekä alue- että teollisuuspoliittisia ristisubventiopaineita, 
  • alusten käyttöhenkilökuntaan on kuulunut sellaisia avainhenkilöitä jotka ovat taitaneet jäissä navigoinnin.

Monet varustamot ovat investoineet jäissäkulkuominaisuuksiltaan erinomaisiin aluksiin, eräät jopa aluksiin jotka reilusti ylittävät 1A ja 1A Super jääluokkien vaatimustason. Näitä kohtaan esitys tasakorotuksesta ei ole oikeudenmukainen.