White Paper on a future transport policy

Yleiskommentti

Komission haasteena on purkaa liikennejärjestelmän öljyriippuvuus järjestelmän tehokkuutta uhraamatta ja liikkuvuutta vaarantamatta. Suomen haasteena on varmistaa, että tiukemmat ympäristönormit eivät johda kuljetussektorin sekä kaukana päämarkkinoilta sijaitsevan teollisuuden kannalta kohtuuttomiin seurauksiin.

Valkoisen kirjan liitteessä osa 1 listattuja tukemisen arvoisia aloitteita

Merialueiden "Sininen vyöhyke".

Projektin tarkoitus on poistaa tulliviranomaisten epäluulo varustamoelinkeinoa kohtaan. Tässä piloottiprojektissa on 4 suomen lipun alla olevaa alusta. Kannatamme todellisten sisämarkkinoitten kehittämistä. (länk till Blue Belt).

Englannin kielen käyttöön linjaluotsauskielenä.

Suhtaudumme tähän positiivisesti sillä edellytyksellä, että englanti hyväksytään viralliseksi linjaluotsauskieleksi kaikissa Euroopan kauppamerenkulun väylissä ja satamissa. Suomessa tämä menettely tulee voimaan 1.7.2011. Nyt pitää valvoa että Suomen lipun alla oleva kauppalaivasto saa vastaavat mahdollisuudet hankkia linjaluotsikirjat englanniksi Saksassa, Virossa, Hollannissa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, ym..

Pääsy satamapalvelujen markkinoille.

Kannatamme komission aloitetta nostaa satamapalveludirektiivihanketta uudelleen pöydälle.

Merenkulun sosiaalinen ulottuvuus.

SV on vahvasti osallistunut MLC yleissopimuksen valmistelutyöhön. Tämä takaa tasapuolisemmat toimintaedellytykset EU lippujen ja kolmansien maitten välillä. Implementointi suomen lainsäädäntöön on tehty ja kannatamme kyseisen ILO yleissopimuksen laajaa tatifiointia.

TEN-T rahoitus.

Tätä rahoituslähdettä pitäisi tulevina vuosina käyttää nesteytetyn luonnonkaasun LNG infran rakentamiseen. Tämän erittäin ympäristöystävällisen polttoaineen käyttö ei voi kehittyä jollei ole tankkauspisteitä.

Aloitteita joita emme tue

Multimodaalinen tavaraliikenne (e-rahti)

Pysymme kannassamme ettei ole tarvetta kehittää EU:n sisäistä kuljetusasiakirjaa. Sen sijaan Suomen pitäisi ratifioida Rotterdamin säännöt ja täten myös vaikuttaa siihen että muut EU valtiot seuraavat perässä. Merenkulkuelinkeino tarvitsee modernit maailmanlaajuiset kuljetusehdot kuljetuksille satamasta satamaan ja ovesta ovelle, missä meriosuus on osaa kuljetusketjua.

EU-lippu rekisteri

Tämä kuolleena syntynyt idea oli vireillä joskus 90-luvulla mutta se haudattiin toteuttamiskelvottomana. Vastustamme edelleen jyrkästi koko ajatusta. EUROS-rekisterin sijaan, EU kehitti valtiontuen suuuntaviivat merenkululle. Nämä ovat toimineet hyvin ja esitämme nykyisten suuntaviivojen voimassa olon jatkamista vuosille 2012-2018.

Matkustajien oikeudet
Muistutamme siitä että EU:n asetus matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä tuli voimaan loppusyksyllä 2010 pitkän valmisteluprosessin jälkeen. Valmistelun aikana tehtiin joukon kompromissejä, mutta loppujen lopuksi ase-tuksesta tuli tasapainoinen. Olemme sitä mieltä, että on aivan turhaa ottaa tämä juuri valmistunut asia uudestaan asialistalle.

EU:n rannikkovartiosto

Tätä hanketta EU komissio on esitettänyt useaan otteeseen ja olemme edelleen sitä mieltä ettei pidä toteuttaa. Malli lienee US Coast Gardista.

EU:n IMO jäsenyys

Merenkulku on yksi niistä harvoista elinkeinoista jolla on yhteinäinen maailmanlaajuinen turvallisuuus ja ympäristösäännöstö olemassa. Emme pidä järkevänä vaarantaa näin hyvin toimineen yhteistyöfoorumia toimivuutta.

Puuttuva kohta jolle emme voi ummistaa silmiämme

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus.

Suomen ulkomaankauppa on erittäin riippuvainen merikuljetuksista. Siksi on tärkeää, ettei teollisuuden ja kaupan merikuljetuksille aiheu-teta kohtuuttomia lisäkustannuksia uusien päästövaatimusten myötä. Merenkulku on Suomen ulkomaankaupan tukiranka, sillä noin 80 % tavaraliikenteestä kuljetaan merit-se. Syrjäisen sijaintimme takia merikuljetusten tärkeys vielä korostuu. Kuljetettuihin tavaramääriin suhteutettuna laivaliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. 

IMO:n Marpol Annex VI vuoden 2015 vaatimus bunkkeriöljyn 0,1% rikkipitoisuudesta tulee aiheuttamaan Suomen ulkomaankaupalle mittavia miljardin luokan lisäkustannuk-sia. Esitämme kirjelmään kirjattavaksi, että polttoaineen 0,1 % rikkipitoisuusraja pitää myöhentää vuoteen 2025 jolloin globaali 0,5 %:n raja viimeistään tulee voimaan. Lisäkustannuksista ja niiden vaikutuksista on tehty lukuisia selvityksiä.