Polarikoodi

IMO:ssa on valmisteilla pakollinen koodi polaarialueiden meriturvallisuuden ja meriympäristön suojelun lisäämiseksi. Polaarikoodin tarkoitus on täydentää olemassa olevia IMO:n instrumentteja, kuten SOLAS - ja MARPOL –yleissopimuksia polaarialueilla operoivien laivoihin kohdistuvien riskien vähentämiseksi. Kyseiset riskit aiheutuvat ympäristöolosuhteista ja pitkistä etäisyyksistä. Tavoitteena on tehdä yhteiset säännöt sekä arktiselle että antarktiselle alueelle, mutta rantavaltiot voivat lisäksi UNCLOS:n nojalla säännellä liikennettä omilla aluevesillään. 

Polaarikoodityö pohjautuu IMO:n polaarialueen merenkulun ohjeisiin vuodelta 2002 ja jotka uudistettiin vuonna 2009 (IMO Guidelines for ships operating in polar waters, Res. A.1024(26)).

Polaarikoodin soveltamista koskeviksi maantieteellisiksi rajoiksi on työvaiheessa otettu resoluutiossa A.1024(26) annetut rajat. Itämeri ei kuulu polaarikoodin maantieteelliseen alueeseen. Koodi koskenee ensimmäisessä vaiheessa SOLAS –aluksia, jotka purjehtivat Polaarialueilla, erityisesti matkustaja- ja lastialuksia. Myöhemmin on tarkoitus päättää muiden alustyyppien ottamisesta mukaan koodiin.

Suomen Varustamot on osallistunut aktiivisesti polaarikoodin valmistelutyöhön. SV on halunnut varmistaa varmistaa, että myös muiden kuin IACS:n PC-luokkien mukaan rakennetut alukset voivat jatkossakin purjehtia arktisella alueella, kun vallitsevat jääolosuhteet sen sallivat. Pyrimme siihen, että Itämeren talviolosuhteissa hankittu jäänavigointikokemus hyväksytään polaarialueiden pätevyysvaatimuksissa ja että olemassa olevia aluksia koskevat uudet rakenteelliset vaatimukset eivät estä operoinin jatkumista. Vaarana on, että lopulliset määräykset vaadittavien lisävarusteiden osalta ovat ylimitoitetut ja kausiluontoinen liikennöinti alueella ei ole enää taloudellisesti mahdollista. Tiukentuvien ympäristömääräyksien osalta on varmistettava, että ne pysyvät järkevissä mitoissa. Polaarikoodin on tarkoitus valmistua vuonna 2014.

SV:n arktinen merenkulkupolitiikka.

Ilmastonmuutos ja sen myötä merijään asteittainen sulaminen arktisella alueella on herättänyt monen maan kiinnostuksen alueen luonnonvaroja sekä lyhyempiä merireittejä kohtaan. Esimerkiksi laivamatka Shanghaista Hampuriin lyhenisi Koillisväylän avulla 6400 kilometriä. Arktisella alueella on huomattava taloudellinen potentiaali, josta Suomi ja varsinkin Suomen meriklusteri voi tulevaisuudessa hyötyä. Suomen valtteja ovat erinomainen arktisen teknologian osaaminen sekä talvimerenkulkukokemus. 

Suomen ensimmäinen arktinen strategia valmistui kesäkuussa 2010. Strategiassa tuodaan arktisen alueen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet vahvasti esille ja merireittien vapautumisen katsotaan voivan mullistaa globaalit logistiikkavirrat. Suomen tulee olla mukana eturintamassa hyödyntämässä tätä potentiaali ja siihen tarvitaan valtion puolelta käytännön toimia. Suomeen perustettiin valtioneuvoston arktinen neuvottelukunta 2010 ja Suomen Varustamot on siinä edustettuna. Neuvottelukunnan tehtävänä on mm. valvoa strategian toteutumista. 

IMO:ssa on valmisteilla pakollinen polaarikoodi, joka tulee säätelemään polaarialueiden liikennettä tulevaisuudessa.