Koulutus ja osaaminen

Merenkulun koulutus on järjestetty kahdella tasolla, toisen asteen koulutuksena ja ammattikorkeakoulun koulutuksena. Ammattitaitoinen merenkulkuväestä takaa sen, että Suomessa riittää osaajia koko meriklusterin tarpeisiin. Osana merenkulkua meriklusteri työllistää n. 50 000 henkilöä ja välillisesti jopa 500 000 henkilöä. Tämän vuoksi Suomen Varustamot ry on tiivisti mukana edistämässä merenkulun koulutusta.

Tutustu eri koulutusmahdollisuuksiin Seaventures -portaalin kautta!

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaamisen visoluonnos syntyi useiden sidosryhmien yhteistyönä Bittejä Horisontissa! -keskustelutilaisuuksien pohjalta. 

Bittejä Horisontissa! II keskustelutilaisuus järjestettiin keskiviikkona 30.1. Helsingissä. Toista kertaa järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin tulevaisuuden merenkulusta ja pohdittiin miten alan osaamista ja koulutusta tulisi kehittää vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin. Paikalla oli jälleen laaja joukko merenkulkualan ammattilaisia eri sektoreilta, aina viranomaisista varustamoihin ja oppilaitoksiin. Tällä kertaa keskiössä oli tulevaisuuden visiointi.

Tilaisuuden avasi Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala, jonka jälkeen tarkasteltiin merenkulun tulevaisuutta eri näkökulmista. Tulevat ammattilaiset, TSYK:in Merilukiolaiset kertoivat odotuksistaan alalta, ja kansainvälistä näkökulmaa koulutuksen trendeihin saatiin Sauli Ahvenjärven (SAMK) alustuksesta. Keskusteluiden pohjaksi johtava asiantuntija Sinikka Hartonen (Suomen Varustamot) esitteli Suomen Varustamoiden sekä Liikenne ja viestintävirasto Traficomin yhteistyössä kokoaman visioluonnoksen merenkulun työn tulevaisuudesta. Visioluonnos laadittiin edellisessä Bittejä horisontissa! -tilaisuudessa käytyjen keskusteluiden pohjalta ja viimeisteltiin nyt yhteisen pohdinnan tuloksena.

Vision keskiössä on ajatus turvallisesta, kestävästä ja tehokkaasta merenkulusta ihmisten osaamisen mahdollistamana ja teknologian tukemana. Tätä kantavaa ajatusta ympäröi tulevaisuuden osaamisen eri osa-alueet: merenkulun käytännön perusosaaminen, verkottunut älykkyys ja kytkeytyneisyys, kyberturvallisuus, osallistava tiimityö ja vuorovaikutus taidot, yhteisöllinen johtaminen sekä ympäristötietoisuus.

Visioluonnoksen lisäksi keskusteluryhmissä käsiteltäviä aiheita olivat mm. tulevaisuuden urapolut, pätevyysvaatimukset, johtamisen kehittäminen ja merenkulun ammattien vetovoiman parantaminen.

Keskusteluissa korostui tarve nostaa alan näkyvyyttään ja tunnettuutta, jotta pätevää työvoimaa hakeutuisi alalle jatkossakin. Tämän edellytyksenä pidettiin merenkulkualan sisäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon laajentamista. Tulevaisuuden vaatimukset merenkulkijoille tulevat olemaan yhä moninaisemmat ja jotta osaamisen tarpeisiin pystyään vastaamaan, on koulutusjärjestelmää kehitettävä yhä monipuolisemmaksi, joustavammaksi ja kansainväliseksi. Myös tämä vaatii yhteistyötä eri oppilaitosten, viranomaisten ja liike-elämän tahojen välillä.

Pätevyysvaatimuksista keskusteltaessa pohdittiin, miten etäohjauksen kehittyminen tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan vaatimuksiin, ja todettiin vaikutusten ennustamisen olevan haastavaa uudenlaisten tehtävien yhä muotoutuessa.

Työn muuttuessa yhä enemmän tiimi luonteiseksi, johtajuuteen kaivattiin yhä enemmän yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja. Palautteen antamista ja motivoivaa johtamista pidettiin ensiarvoisen tärkeänä. Myös erilaisten urapolkujen ohjaamista ja tukemista läpi työelämän eri vaiheiden pidettiin tarpeellisena. Merenkulkualan tulisi korostaa uramahdollisuuksia koko meriklusterin mittakaavassa.

Osallistuminen keskusteluihin oli aktiivista ja keskustelu kävi vilkkaana. Eri sektoreiden edustajia yhdisti näkemys siitä, että kehitystyötä on jatkettava, jotta suomalaisen merenkulun osaamisen taso ja kilpailukyky varmistetaan tulevaisuudessa.

Osaaville merenkulkijoille kysyntää myös tulevaisuudessa

Osaavia merenkulkijoita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tähän toteamukseen päädytään WMU:n (World Maritime University) ja ITF:n (The International Transport Workers’ Federation) toteuttamassa tutkimuksessa, joka selvitti kehittyvien teknologioiden vaikutuksia kuljetussektorin ammatteihin. Lisääntyvä automaatio muuttaa työtehtäviä ja edellyttää uutta osaamista.

Digitalisaatio ja sen mahdollistama automaation lisääntyminen eivät ole uusia asia merenkulussa. Aluksilla on jo vuosien ajan hyödynnetty teknologisen kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Jokainen kehitysvaihe on omalta osaltaan muokannut merenkulun ammatteja.

Automaatio etenee askeleittain

Raportissa esitetyn ennusteen mukaan meritse kuljetettavan tavaran määrän tulee jatkamaan kasvua ja on vuonna 2040 yli 84 miljardia tonnimailia. Merikuljetuksille ei ole näköpiirissä korvaavaa kuljetusmuotoa. Digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat sen, että kasvavat lastimäärät voidaan kuljettaa entistä tehokkaammin.

Raportti toteaa automaation käyttöönoton vauhdin ja laajuuden etenevän vaiheittain. Muutoksen ei arvioida tapahtuvan isona mullistuksena vaan ennemminkin sen nähdään menevän eteenpäin askel askeleelta. Teknologisia ratkaisuja on jo olemassa, mutta niiden ottaminen laajamittaisempaan käyttöön ei tapahdu yhdessä yössä. Maakohtaiset erot infrastruktuurissa ja liiketoimintamallien kehitystaso vaikuttavat omalta osaltaan käyttöönoton etenemiseen eri alueilla. Näiden perusedellytysten lisäksi automaation lisääntymisen vauhtiin merenkulussa on tunnistettu vaikuttavan mm. kansainvälinen sääntely ja taloudellinen hyödynnettävyys.

Päivittyvällä osaamisella mukana muutoksessa

Muutoksessa mukana oleminen on tärkeää. Yksi raportin keskeisistä viesteistä on, että merenkulkualan koulutuksen tulee elää ajassa. Sivusta katsomiseen ei ole varaa, jotta merenkulkijoiden ja muiden merikuljetuksiin kytkeytyvien ammattilaisten osaaminen pysyy teknologisen kehityksen ja muuttuvien työtehtävien tahdissa.

Raportissa esitettyjen tulosten mukaan digitalisaation ja automaation käyttöönoton vaikutus merenkulun eri ammattiryhmiin vaihtelee, mutta tulokset tunnistavat myös yhden selkeästi yhteisen asian: kaikilta tulee löytyä joustavuutta sekä halua ja valmiutta soveltaa omia taitoja uudistuvassa työympäristössä.

Raportin voi kokonaisuudessaan lukea oheisesta linkistä: Transport 2040 – Automation, Technology and Employment – The Future of Work

Sinikka Hartonen
Johtava asiantuntija

Sinikka Hartonen on Johtava asiantuntija, vastuualueenaan ympäristö ja tekniikka. +358 40 732 3164 sinikka.hartonen@shipowners.fi