Merenkulun avainluvut
Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse.
Vuonna 2025 ulkomaan merikuljetukset kasvoivat 5 % vuoteen 2024 verrattuna. Tavaroita kuljetettiin yhteensä 90,2 miljoonaa tonnia. Vienti kasvoi 11 % ja oli 45,2 miljoonaa tonnia. Tuonti väheni 1 % ollen 45,0 miljoonaa tonnia. Merikuljetusten määrässä on ollut merkittävää kasvua edellisen kerran vuonna 2018.
Ulkomaan meriliikenteessä kuljetetuimpia olivat kappaletavara, öljytuotteet ja raakaöljy, jotka muodostavat yhdessä 44 % kaikista kuljetuksista. Eniten tuotuja olivat raakaöljy, kappaletavara sekä malmit ja rikasteet ja eniten vietyjä öljytuotteet, kappaletavara ja paperi. Vuoteen 2024 verrattuna tuonnin suurimmat muutokset tapahtuivat raakaöljyn tuonnissa, joka kasvoi 19 % ja raakapuun tuonnissa, joka väheni 22 %. Viennin suurimmat muutokset tapahtuivat puolestaan öljytuotteiden viennissä, joka kasvoi 25 % ja lannoitteiden viennissä, joka kasvoi 33 %.
Tavaroiden kuljetusten määrillä mitattuna suurin satama vuonna 2025 oli Sköldvik, jonka kautta kulki 22,5 miljoonaa tonnia tavaraa, josta valtaosa oli raakaöljyä ja öljytuotteita. Seuraavaksi eniten tavaraa kulki Helsingin, HaminaKotkan, Raahen ja Hangon satamien kautta.
Ulkomaan meriliikenteen tuontitavaroista 47 % tuotiin Itämeren alueen satamista ja vain 11 % muista kuin Euroopan satamista. Vientitavaroista 54 % vietiin Itämeren alueen satamiin ja Euroopan satamien ulkopuolelle 14 %. Tuonti ja vienti yhteenlaskettuna merikuljetuksia oli vuonna 2025 eniten Suomen ja Ruotsin välillä, yhteensä 14,2 miljoonaa tonnia. Eniten tavaraa tuotiin Norjasta, 10,3 miljoonaa tonnia ja vientiä oli eniten Saksaan, 8,2 miljoonaa tonnia.
Ulkomaan meriliikenteen kuljetussuorite oli vuonna 2025 yhteensä 226 miljardia tonnikilometriä. Viennin kuljetussuorite oli 120 miljardia tonnikilometriä ja tuonnin 106 miljardia tonnikilometriä. Viennin kuljetussuorite kasvoi 7 % ja tuonnin 3 % vuoteen 2024 verrattuna. Muutokset tavaroiden tuonti- ja vientimaissa sekä kuljetusmäärissä heijastuvat suoraan kuljetussuoritteeseen.
Vuonna 2025 ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2 % vuoteen 2024 verrattuna. Matkustajaliikenteessä kuljetettiin yhteensä 13,9 miljoonaa henkilöä. Meriliikenteessä kuljetetuista matkustajista 96 % matkasi Viroon ja Ruotsiin kulkevilla reiteillä. Suomen ja Viron välillä matkusti 7,5 miljoonaa matkustajaa ja Suomen ja Ruotsin välillä 5,8 miljoonaa matkustajaa. Suomen ja Saksan välillä kulki 0,2 miljoonaa matkustajaa.
Lähde: Tilastokeskus
Traficom ylläpitää tilannekuvaa vesikuljetusten kuljetusmääristä ja -suoritteista: Vesikuljetusten kuljetusmäärät.
Vienti ja tuonti
➤ 95 % Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.
➤ Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 94,1 % ja tuonnista 96,4 %.
➤ Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan: kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %.
➤ Ruotsin kokonaisviennistä 31 % ja tuonnista 26 %.
➤ Viron viennin ja tuonnin tavaramäärästä yli 90 %.
Merenkulun päästöt
➤ YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi saavuttaa kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen nettonollataso vuoteen 2050 mennessä.
➤ Varustamoalan ja Suomen Varustamoiden tavoite on saavuuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.
➤ Merikuljetuksin hoidetaan 90 prosenttia tavarakuljetuksista ja ne tuottavat 2,6 prosenttia päästoistä.
➤ Suuren konttialuksen hiilidioksidipäästöt 3g/tkm.
➤ Rahtilaivan hiilidioksidipäästöt 7,9 g/tkm.
➤ Lentorahti 435 g/tkm.
➤ Rekka 80 g/tkm.
Suomen kauppalaivaston avainlukuja
Eurooppalaisia avainlukuja
Lähde: ECSA
Lisätietoa merenkulun avainluvuista löytyy esimerkiksi viranomisten nettisivuilta, sekä Itämeri-portaalista.