Merenkulun avainluvut
Vuonna 2021 tavaroita kuljetettiin ulkomaan meriliikenteessä yhteensä 94,1 miljoonaa tonnia. Kuljetusten määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Tästä kauttakulku- eli transitoliikenteen osuus oli 9 % eli 8,2 miljoonaa tonnia. Eniten kuljetettiin kappaletavaraa, 17,3 miljoonaa tonnia ja toisena öljytuotteita, 10,8 miljoonaa tonnia. Eniten tuodut tavaralajit, kappaletavara ja raakaöljy, vastasivat yhteensä 39 % kaikesta meritse tuodusta tavarasta. Eniten vietiin kappaletavaraa, paperia ja öljytuotteita, jotka muodostavat 44 % kaikesta meriliikenteen tavaraviennistä. Vilkkaimmat tavaraliikenteen satamat olivat Sköldvik, Helsinki, HaminaKotka, Kokkola ja Hanko.
Ulkomaan meriliikenteen kuljetussuorite oli vuonna 2021 yhteensä 222,1 miljardia tonnikilometriä. Viennin kuljetussuorite oli 152,7 miljardia tonnikilometriä ja tuonnin 69,4 miljardia tonnikilometriä. Ulkomaan meriliikenteen tuontitavaroista 71 % tuotiin Itämeren alueen valtiosta ja vain 6 % muista kuin Euroopan satamista. Vientitavaroista 50 % vietiin Itämeren alueen valtioihin ja Euroopan satamien ulkopuolelle 18 %. Erot tuonti- ja vientimaissa heijastuvat suoraan kuljetussuoritteeseen. Kuljetussuorite kasvoi 5 % verrattuna vuoteen 2020.
Pandemia vaikutti edelleen voimakkaasti ulkomaan meriliikenteen matkustajamääriin. Matkustajaliikenteessä kuljetettiin vuonna 2021 yhteensä 6,2 miljoonaa henkilöä. Suomen ja Viron välillä matkusti 3,2 miljoonaa henkilöä ja Suomen ja Ruotsin välillä 2,9 miljoonaa henkilöä. Meriliikenteessä kuljetetuista matkustajista 98 % matkasi Viroon ja Ruotsiin kulkevilla reiteillä. Matkustajamäärä väheni 7 % vuoteen 2020 verrattuna. Kuitenkin pandemiaa edeltävän vuoden 2019 tasosta matkustajia oli vain 32 %. Matkustajien henkilöautoja kuljetettiin vuonna 2021 kaikkiaan 1,3 miljoonaa kappaletta ja linja-autoja 9 160 kappaletta. Matkustajien henkilöautojen kuljetukset kasvoivat 1 % vuoteen 2020 verrattuna, mutta vuoteen 2019 verrattuna määrä oli vain 60 %. Linja-autojen kuljetuksissa kasvua oli 11 %, mutta pandemiaa edeltävästä tasosta määrä oli kuitenkin vain 23 %.
Kauppa-alusluetteloon, johon voidaan merkitä pääasiassa ulkomaan liikenteessä toimivia aluksia, kuului vuoden 2022 kesäkuussa yhteensä 110 alusta. Koko rekisteröidyn kauppalaivaston bruttovetoisuudesta varsinaisen kauppalaivaston bruttovetoisuuden osuus oli 95 % ja kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten 87 %. Varsinaisen kauppalaivaston alusmäärä oli kasvanut viidellä edeltävän vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna.
Lähde: Tilastokeskus
Traficom ylläpitää tilannekuvaa vesikuljetusten kuljetusmääristä ja -suoritteista: Vesikuljetusten kuljetusmäärät.
Vienti ja tuonti
➤ Lähes 90 % Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.
➤ Merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %.
➤ Matkustaja-autolautoilla kuljetetaan: kappaletavaraviennistä yli 60 % ja kappaletavaratuonnista 50 %.
➤ Ruotsin kokonaisviennistä 31 % ja tuonnista 26 %.
➤ Viron viennin ja tuonnin tavaramäärästä yli 90 %.
Merenkulun päästöt
➤ Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sitovan päästötavoitteen mukaan merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50 prosenttia 2050 mennessä.
➤ Varustamoalan ja Suomen Varustamoiden tavoite on saavuuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.
➤ Merikuljetuksin hoidetaan 90 prosenttia tavarakuljetuksista ja ne tuottavat 2,6 prosenttia päästoistä.
➤ Suuren konttialuksen hiilidioksidipäästöt 3g/tkm.
➤ Rahtilaivan hiilidioksidipäästöt 7,9 g/tkm.
➤ Lentorahti 435 g/tkm.
➤ Rekka 80 g/tkm.
Suomen kauppalaivaston avainlukuja
Eurooppalaisia avainlukuja
Lähde: ECSA
Lisätietoa merenkulun avainluvuista löytyy esimerkiksi viranomisten nettisivuilta, sekä Itämeri-portaalista.