Ympäristö­innovaatiot

Suomalaiset varustamot ovat jo vuosien ajan olleet eturintamassa ja toimineet referensseinä ja testialustoina meriteollisuuden innovaatioille. Suomalaiset varustamot uskaltavat innovoida ja kokeilla – meriteollisuuden ympäristöinnovaatiot on testattu suomalaisilla aluksilla ensimmäisinä maailmassa. Esimerkkeinä voidaan mainita LNG-alukset, tuulivoimaratkaisut ja rikkipesurit.

Varustamot hyödyntävän laajaa keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta voidaan parantaa polttoaineteknologian lisäksi mm. propulsioteknologiaa kehittämällä, rungon muotoilulla ja erilaisilla optimoinneilla.

 

Vihreä käytävä Turusta Tukholmaan

Viking Linen reiteille Turusta Tukholmaan ollaan kehittämässä vihreää käytävää. Yhteishankkeeseen nimeltään Decatrip osallistuu Viking Linen lisäksi Rauma Marine Constructions, Åbo Akademi ja Kempower. Hankkeen edetessä osapuolet tulevat vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja toimimaan täysin fossiilivapaan käytävän hyväksi. Yhteistyötä voidaan pitkällä aikavälillä laajentaa sisältämään tärkeimpiä sidosryhmiä merenkulkualalla, mukaan lukien tavaran omistajia ja huolintaliikkeitä. Vihreästä käytävästä halutaan luoda malli, jota voidaan hyödyntää myös muualla Euroopassa.

Yhteistyö virallistettiin Memorandum of Understanding -asiakirjan allekirjoittamisella 6. helmikuuta 2024 Tukholman kaupungintalolla. Tavoitteena on, että käytävä on kokonaan fossiilivapaa viimeistään vuonna 2035 eli huomattavasti ennen EU:n Fit for 55-ilmastopaketin määräaikaa.

Hankkeessa Viking Line tuo varustamoalan osaamista ja RMC laivanrakentamisen ja laivatekniikan osaamiseen. Kempower tuo mukaan sähköautojen infrastruktuuriin ja latausohjelmistoihin liittyvää osaamista. Åbo Akademin rooli on arvioida yhteiskunnallista hyötyä ja tuottaa tietoa päättäjille. Hanketta koordinoi PBI Research Institute.

Tekniikalla on suuri rooli vihreässä siirtymässä. Laivojen tekniikan pitää pystyä hyödyntämään vaihtoehtoisia polttoaineita tai käyttövoimia mahdollistaakseen vihreän käytävän. Tekniikka ei tosin ole ainoa tekijä, vaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ja markkinahinta vaikuttavat vihreän käytävän toteutukseen. Vihreän merikäytävän mahdollistava polttoaine on tarkoitus valmistaa paikallisesti Varsinais-Suomessa.

Virtual Arrival

ESL Shipping on mukana Sitran rahoittamassa projektissa, joka hyödyntää dataa helpottaakseen laivaliikenteen ruuhkia ja auttaa vähentämään päästöjä satamissa. Laituripaikan odottelu satamissa on ongelmallista, josta syntyy turhia päästöjä. Huonot aikataulut kuormittavat laivojen lisäksi rekkoja. Aikatauluongelmat johtuvat rahtisopimuksien noudattamisesta, jonka mukaan jaettua tietoa ei ole, jonka vuoksi optimointia ei voida tehdä. Tiedon jakaminen voisi muuttaa tämän kaiken, jolloin satamaliikenne voitaisiin optimoida. Satamakokeilu suoritetaan ensin Ruotsin Oxelösundin teollisuussatamassa, jonka jälkeen se voidaan tehdä myös Suomessa.

Virtual Arrivalin tarkoitus on vähentää polttoaineiden käyttöä, pienentää päästöjä, vähentää ruuhkia ja lisätä luotettavat aikataulut, jotka lisäävät tehokkuutta niin varustamoille kuin asiakkaalle. Virtual Arrivalin avulla on saavutettu 24 % vähennys päästöissä.

Nesteytetty maakaasu LNG vähentää rikkipäästöt lähes nollaan

Viking Line varustamon matkustaja-autolautta Viking Grace ja Tallink Silja varustamon Megastar olivat maailman ensimmäisiä matkustaja-aluksia, jotka ottivat käyttöön LNG:n polttoaineena. Molemmat alukset rakennettiin Turun telakalla ja teknologiatoimittajina oli useita suomalaisia meriteollisuuden yrityksiä.

 

Suomessa suunniteltu ja rakennettu maailman ensimmäinen LNG- jäänmurtaja Polaris valmistui vuonna 2016. Alus käyttää polttoaineenaan sekä nesteytettyä maakaasua että matalarikkistä dieseliä.

 

Vuoden 2018 aikana ESL Shipping varustamo on ottanut käyttöönsä kaksi modernia ja uudella teknologialla varustettua LNG-käyttöistä kuivarahtialusta. Alusten kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 50% edeltäjiään pienemmät.

 

 

Konttivarustamo Containership uudistaa aluskalustoaan tuomalla neljä LNG-käyttöistä konttialusta liikenteeseen vuoden 2018 aikana. Uusien alusten lisäksi Contairership investoi koko jakeluketjun päästöjen vähentämiseen tuomalla uusia LNG rekkoja jakeluketjuun. Containership pyrkii ensimmäisenä yhtiönä Euroopassa rakentamaan täysin LNG:n käyttöön perustuvan toimitusketjun.

Suomalainen rikkipesuriteknologia on kehityksen kärjessä

Langh Techin kehittämä laivojen rikkipesuri eli skrubberi toi sille mm. ensimmäisen palkinnon laivojen ympäristöteknologiakonferenssissa Kööpenhaminassa 2017. Yhtiön toimittamat räätälöidyt pakokaasupesurit ja modulaariset vedenkäsittelyjärjestelmät säästävät kustannuksia erityisesti silloin kun niitä asennetaan jo käytössä oleviin aluksiin. Teknologiaa kokeiltiin ensimmäiseksi Langh Shipin laivoissa, minkä jälkeen sitä on asennettu useisiin risteily- ja rahtialuksiin.

Kierrätysjätteestä polttoainetta

Meriaura Group on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt uudenlaisen laivakonseptin. VG EcoCoasterTM on erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivarahtialukset. Alukset hyödyntävät kierrätysjätteestä tehtyä biopolttoainetta Eco Fuelia.

 

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Eckerö Line varustamon hukkalämmön talteen keräämisen pilottihanke toi 210 tonnin päästövähennykset. Hankkeessa m/s Finlandialle asennettiin absorptiojäädytysjärjestelmä, Gadcooler, jonka avulla laivan koneiden hukkalämpöä kerättiin talteen ja hyödynnettiin laivan ilmastoinnissa.

Laivat kulkevat taas tuulivoimalla

Roottoripurje on Suomessa kehitetty ympäristöinnovaatio joka vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Sähkömoottorin pyörittämä putkilomainen roottoripurje tuottaa ilmapaine-eroilmiön, joka työntää alusta eteenpäin. Ilmiö tunnetaan Magnus-voimana. Roottoripurje vähentää polttoainekulutusta 5-20% tuuliolosuhteista riippuen. Bore-varustamo testasi ja otti ensimmäisenä käyttöön Norsepowerin roottoripurjeen m/s Estraden rahtialuksellaan.

m/s Estraden

Keväällä 2018 Norsepowerin roottoripurje asennettiin Viking Linen matkustaja-autolautta Graceen. Viking Grace on ensimmäinen hybridialus, joka liikkuu yhdistelmällä tuulityöntövoimaa ja LNG:tä. Viking Linen vuonna 2020 valmistuva uudisrakennus tulee myös hyödyntämään sekä LNG:tä että tuulivoimaa.

 

Sähköä meriliikenteeseen

Finnlines on tilannut kolme uudenlaista roro-alusta. Ensimmäisten laivojen odotetaan valmistuvan vuosina 2020-2021. Edistyneen teknologian ansiosta nämä uudet roro-alukset tulevat olemaan Itämeren uudenaikaisimpien ja ympäristöystävällisimpien laivojen joukossa. Nämä uudenlaiset hybridialukset käyttävät liikennöidessään perinteisiä polttoaineita, mutta alusten litium-ioni-akkuyksiköt ladataan liikkeellä oltaessa ja ladattu sähkö hyödynnetään satamassa, jolloin satamakäynti on päästötön. Innovatiivinen kölin alla toimiva ilmanpyöritysjärjestelmä luo laivan pohjaan ilmakuplien muodostaman pinnan, joka vähentää laivan kitkaa ja hydrodynaamista vastusta samalla pienentäen polttoaineen kulututusta ja päästöjä.

Suomen meriklusteri on vahvasti mukana kehittämässä ja testaamassa myös tulevaisuuden teknologioita

CO2 päästöjen vähentäminen ja asteittain poistaminen kokonaan ovat globaalisti yksi suurimpia merenkulun tutkimuksen ja kehityksen kohteita. Mahdollisia keinoja ovat mm. vedyllä tai metanolilla toimivat polttokennoratkaisut (fuel cells). Myös Suomessa ollaan pitkällä tutkimus- ja kehitystyössä polttokennoratkaisuissa.

Sähkön hyödyntäminen lisääntyy vauhdilla myös meriliikenteessä, erityisesti lyhyillä lautta-reiteillä sekä satamakäyntien aikana. Elektra-lautta aloitti liikennöintinsä Paraisten ja Nauvon välisellä reitillä kesällä 2017. Tämä on Suomen ensimmäinen hybridilautta jonka energialähteinä toimivat ensisijaisesti maasähköllä ladattavat akkupaketit. Sähkökäyttöinen Elektra hybridilautta on 90 m pitkä, 16 m leveä ja kapasiteetiltaan 90 henkilöauton lautta-alus.

Suomeen on tilattu useita uusia aluksia, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa ja ympäristöinnovaatioita. Lisää suomalaisten varustamoiden uudisrakennuksista ja niissä hyödynnettävistä innovatiivisista ympäristöratkaisuista voit lukea täältä: Ennätysmäärä uusia aluksia Suomeen