Selvitys Ukrainan sodan vaikutuksista kauppamerenkulkuun

3. kesäkuuta 2025

Venäjän hyökkäyssota on mittavien muiden tuhojen lisäksi vaikuttanut vahvasti Ukrainan kauppamerenkulkuun ja ulkomaankauppaan. Aluskäynnit Ukrainan merisatamissa loppuivat Venäjän hyökkäyssodan alkaessa helmikuussa 2022 puoleksi vuodeksi käytännössä kokonaan. Turun yliopiston laatimassa selvityksessä korostui suojattujen merikäytävien merkitys, vaihtoehtoiset merikuljetusreitit, poikkeusolojen vakuutusjärjestelyt, satamien resilienssi sekä jäävahvistetun aluskapasiteetin saatavuus. Suomi on erityisen riippuvainen merikuljetuksista, sillä yli 95 % ulkomaankaupasta kulkee meriteitse.

Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin ja Huoltovarmuuskeskuksen tilaama Ukrainan merisodan opit -selvitys on laaja tietopaketti ja analyysi Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vaikutuksista maan ulkomaankauppaan ja erityisesti merikuljetuksiin ja satamatoimintoihin. Selvityksen havaintoja on peilattu mahdollisiin vastaaviin kehityskulkuihin Itämerellä ja Suomen merikuljetuksiin.

Venäjä on sodan mittaan pyrkinyt erilaisilla keinoilla vaikeuttamaan Ukrainan merikuljetuksia. Näitä ovat olleet esimerkiksi merialueiden käytön estäminen, miinasodankäynti, alusten pysäyttämiset ja laittomat alustarkastukset sekä yli 300 ohjus- ja drooni-iskua satamiin. Sodan aikana noin 40 kauppa-alusta on vaurioitunut. Aluksiin kohdistuneiden iskujen kiivain vaihe ajoittui hyökkäyssodan kahteen ensimmäiseen kuukauteen.

Hyökkäyssodan alettua 24.2.2022 Ukrainan meriliikenne lakkasi kuukausiksi lähes kokonaan, jona aikana maayhteyksien ja Ukrainan Tonavan satamien merkitys korostui. Samalla Ukrainan hallinnassa olleet satamat siirtyivät sotilasviranomaisten valvontaan ja niiden turvataso nostettiin ylimmälle tasolle, millä ne ovat vielä kesäkuun alussa 2025. Sodan sytyttyä Ukrainan satamiin jäi saarroksiin yli 300 kauppa-alusta ja vähintään 1 000 merenkulkijaa.

Liikenne Ukrainan merisatamiin alkoi uudelleen Mustanmeren viljasopimuksen tultua voimaan heinäkuussa 2022. Venäjän irtauduttua viljasopimuksesta heinäkuun lopulla 2023 liikenne Ukrainan merisatamiin loppui jälleen muutamaksi kuukaudeksi. Loppuvuonna 2023 meriliikenne saatiin ohjattua Romanian rannikon suojatulle käytävälle. Vuonna 2024, kaksi vuotta hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainan meriliikenteen volyymi vakiintui noin puoleen hyökkäyssotaa edeltäneestä tasosta.

Suomen riippuvuus merikuljetuksista on huomattavasti suurempi kuin Ukrainan

 Mustameri toimintaympäristönä eroaa monin tavoin Itämerestä. Selvityksessä on tuotu esiin näitä eroja – mutta myös samankaltaisuuksia – erityisesti merenkulun ja ulkomaankaupan näkökulmasta.

 Suomen ulkomaankaupan tonneista yli 95 % kulkee meritse, eli olemme huomattavasti riippuvaisempi   merikuljetusten toimivuudesta kuin Ukraina. Merikuljetusten jatkuvuuden varmistaminen on kriittisen tärkeää Suomelle. Selvitys nostaa esiin useita keskeisiä toimia merikuljetusten jatkuvuuden varmistamisessa.

Selvityksessä korostui suojattujen merikäytävien merkitys, vaihtoehtoiset kuljetusreitit, poikkeusolojen vakuutusjärjestelyt, satamien resilienssi sekä aluskapasiteetin saatavuus. Jäävahvisteisen tonniston ja talvimerenkulun avustuksen tarve, sekä jääolosuhteissa liikkumisen osaamistarve on Suomessa aivan eri tasolla kuin Mustallamerellä. Suomalaisen tonniston ja varustamoiden toimintakyvyn ylläpitäminen kriisin aikana on äärimmäisen tärkeää, se myös nopeuttaa toiminnan palautumista ja kriisistä toipumista tilanteen normalisoiduttua. Suojatut merikäytävät ovat osa Naton yhteistoimintaa myös Itämerellä, ja ne ovat merkittävä vahvuus merikuljetusten jatkuvuuden varmistamisessa.

Suomen vahvuutena on pitkäjänteinen varautuminen ja saumaton viranomaisyhteistyö, sekä systemaattinen huoltovarmuusyhteistyö viranomaisten ja elinkeinon välillä.

• Lue selvitys kokonaisuudessaan: Ukrainan merisodan opit 3.6.2025
• Lauri Ojalan esitys julkaisun yhteydessä: Esitys_ Ukrainan merisodan opit – julkistus 3.6.2025 Lauri Ojala

 

Lisätietoja antavat:

Juha Lehtinen, Poolisihteeri Vesikuljetuspooli, Valmiuspäällikkö Suomen Varustamot

+358 400 512 466 / juha.lehtinen@shipowners.fi

Lauri Ojala, Professori, Turun Yliopisto

+358 50 502 7031 / lauri.ojala@utu.fi

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Vesikuljetuspooli on Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksessa toimiva, Logistiikkasektoriin kuuluva, valtakunnallinen varautumisorganisaatio. Vesikuljetuspooli varmistaa toiminnallaan kriittisten merikuljetusten jatkuvuutta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa edistämällä toimialan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. Pooli on toiminut vuodesta 2005 alkaen ja siihen kuuluu noin 70 huoltovarmuuskriittistä merenkulkualan yritystä.