IMO:n merenkulun kasvihuonekaasuselvitys

IMO:n merenkulun kasvihuonekaasuselvitys  – alusten energiatehokkuuden parantuessa päästökehitys on erkaantunut merikuljetusten määrän kasvusta

IMO:n neljäs selvitys meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä (KHK) on valmistui heinäkuussa 2020. Selvitys tarkastelee meriliikenteen päästöjä vuodesta 2012 vuoteen 2018. Ensimmäistä kertaa IMO:n KHK-selvitys ottaa myös kantaa kansanvälisen merenkulun energiatehokkuuteen vuonna 2008, joka on IMO:n päästöjenvähennys strategian vertailuvuosi.

Selvityksen mukaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet suhteessa vertailuvuoteen 2008 ja erkaantuneet merikuljetusten määrän kasvukehityksestä. Vuodesta 2008 hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet noin 7 prosenttia, kun samaan aikaan merirahdin määrä on noussut jopa 40 prosenttia.

Vuosina 2012–2018 meriliikenteen vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt (sis. hiilidioksidi, metaani ja typenoksidi) ovat kasvaneet 977 miljoona tonnia, noin 1076 tonniin. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä on edelleen hiilidioksidipäästöjä (1056 milj. tonnia). Meriliikenteen päästöt edustavat 2,89 % ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. 90 % maailman kaupasta kuljetetaan meriteitse.

 

Kansainvälisen meriliikenteen osuus tarkentunut

Parantuneiden päästöinventaario- ja aluksien AIS (automatic identification system) tietojen mahdollistaessa aluskohtaista seurantaa satamien välillä, neljännessä IMO:n KHK selvityksessä on nyt ensimmäistä kertaa pystytty erottamaan kotimaaliikenteen ja kansanvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tavalla, joka seuraa IPCC:n (The Intergovernmental Panel on Climate Change, YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) ohjeita. Kansanvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat tarkasteluajanjaksona kasvaneet maltillisesti ja edustavat noin 2% ihmisten aiheuttamista kokonaispäästöistä. Parantuneiden työkalujen ja menetelmien perusteella selvityksessä on arvioitu, että kansanvälisen meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat 794 miljoonaa tonnia, mikä on pienempi määrä kuin aikaisemmin on oletettu.

Energiatehokkuus on kehittynyt

Kansanvälisen merenkulun energiatehokkuus on tarkastelujakson aikana parantunut. IMO:n KHK-strategian vertailuvuoteen 2008 verrattuna parannusta on tullut jopa 32% tai 22%, riippuen vertaillaanko arviota kuljetettuun tonnimäärään tai aluksen kantavuuteen (DWT) perustuen. Aluksien energiatehokkuuden parannus on seurausta aluksien operatiivisten nopeuksien alentumisesta, mutta johtuu myös aluksien koon kasvusta. Eri alustyyppien ja aluskokojen välillä on suuria eroavaisuuksia energiatehokkuudessa ja yksittäisten alusten kohdalla vaihtelu on myös ollut suurta, johtuen ulkopuolisista tekijöistä kuten sääolosuhteista ja rahdinantajilta tulevista operatiivisista muutoksista joihin varustamon vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet.

Selvityksessä ennustetaan, että kansanvälisen merenkulun kokonaiskasvihuonekaasupäästöt voivat kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 1500 tonniin vuodessa, joka tarkoittaa noin 90-130% kasvua verrattuna vuoteen 2008. Tämä ennuste on parempi kun edelliset 50-250% kasvuennusteet. Selvityksessä arvioidaan, että vuonna 2050 noin 64 % meriliikenteen polttoaineista koostuisi vaihtoehtoisista polttoaineita. Ainoastaan nykyisten alusten energiatehokkuutta parantamalla ei kuitenkaan päästä pitkän tähtäimen päästöjenvähennystavoitteisiin, vaan se tulee edellyttämään nollapäästöisiä aluksia sekä vaihtoehtoisia polttoaineita. Tämän vuoksi on nyt erityisen tärkeää panostaa tutkimus ja tuotekehitystyöhön.

IMO:n päästöjenvähennysstrategian mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä leikataan vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitellaan 70 % leikkausta vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 % vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan kehitystä kohti nollapäästöistä meriliikennettä.