IMO:n ympäristönsuojelukomitea päätti toimenpiteistä merenkulun päästöjen vähentämiseksi – ensi askel kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista.
20. marraskuuta 2020
IMO:n ympäristönsuojelukomitean MEPC 75 kokouksessa päätettiin lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla kansainvälisen merenkulun hiilidioksidipäästöjä vähennetään. Uudet toimenpiteet ovat yhdistelmä teknisiä ja operatiivisia menetelmiä alusten hiili-intensiteetin vähentämiseksi.
YK:n kansanvälisen merenkulujärjestö IMO:n ympäristönsuojelukomitea (MEPC) kokoontui kuluneella viikolla 16.-20.11.2020 ensimmäistä kertaa videoyhteyksien välityksellä etäkokoukseen. Kokouksen päällimmäisenä tavoitteena oli päättää lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla kansainvälisen merenkulun alusten hiili-intensiteettiä pienennetään IMO:n kasvihuonekaasustrategian mukaisesti.
Kokouksessa hyväksyttiin MEPC:n alaisen kasvihuonekaasutyöryhmän viime kuussa valmistama esitys päästöjenvähentämistoimenpiteistä. Hyväksytty toimenpidemääräysesitys oli kompromissi ja työtulos kuukausia kestäneistä neuvotteluista jäsenmaiden kesken.
Toimenpidemääräykset ovat sitovia ja ne kirjataan MARPOL-yleissopimukseen. Hyväksytty esitys on yhdistelmä useasta toimenpidemenetelmästä, jossa yhdistyvät tekninen vaatimus hiili-intensiteetin vähentämisestä perustuen uuteen energiatehokkuusindeksiin olemassa oleville aluksille (EEXI) ja operatiivisiin hiili-intensiteetin vähentämisvaatimuksiin, jotka perustuvat operatiiviseen hiili-intensiteetin indikaattoriin (CII) ja hiili-intensiteetti luokitusjärjestelmään (A->E). Tarkoituksena on kattaa sekä teknisiä (aluksen retrofit ja varustelu ominaisuudet) että operatiivisia (miten alus toimii) toimenpiteitä.
Toimenpidemääräyksestä puutuu vielä kattava vaikutusarviointi. Vaikutusarvioinnilla varmistetaan, ettei toimenpiteistä aiheudu kohtuuttomia negatiivisia vaikutuksia kehittyviin valtioihin ja pieniin saarivaltioihin. Suomen kannalta on olennaista, että myös talvimerenkulku ja sen mukana tuomat eritysvaatimukset mm. jäävahvisteisista aluksista huomioidaan yleissopimuksen toimenpidemääräyksen ohjesäännöissä ja operatiivisessa hiili-intensiteetti koodissa.
”Hienoa että löytyi ratkaisu, johon jäsenvaltiot sitoutuvat. Edessä on kuitenkin vielä valtava työmäärä ja määräyksen yksityiskohdista sopiminen ennen seuraavaa MEPC.76 kokousta kesäkuussa 2021, jolloin määräys on tarkoitus vahvistaa. Ohjesäännöissä pitää sopia mitä hiili-intensiteetti indikaattoria seurataan, mutta ohjesäännöissä löytyy myös Suomen kannalta erityisen tärkeitä yksityiskohtia, joihin on löydettävä ratkaisuja. Muuten jäsenmaat, jotka ovat riippuvaisia toimivista merikuljetuksista myös talvisin, saattavat nähdä kilpailuasemansa heikentyvän globaaleilla markkinoilla. Asia ei koske pelkästään varustamoa tai yksittäistä laivaa.” sanoo kokousta seurannut Suomen Varustamot ry:n erityisasiantuntija Mats Björkendahl.
Kokouksessa aikaansaatu päätös toimenpiteistä on merkittävä ensimmäinen askel IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa matkalla kohti päästötöntä merenkulkua. IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Alustavan kasvihuonekaasustrategian mukaan kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 2008 tasoon. Tämän jälkeen jatketaan hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen.
MEPC 75 kokouksessa käsiteltiin lisäksi kansanvälisten varustamojärjestöjen esittämää tutkimus ja kehitys rahastoesitystä. Esityksen mukaan rahaston pääoma kerättäisiin varustamoilta perimällä maailmanlaajuisesti pakollista päästömaksua polttoaineen kulutuksen perusteella. Rahaston tuotot kanavoitaisiin T&K-työhön eri maihin. Esitystä ei hyväksytty sellaisenaan ja teollisuus joutuu nyt arvioimaan millä tavalla esitystä voidaan parantaa, jotta sillä olisi paremmat edellytykset saada ympäristösuojelukomitean enemmistön tuki. ”Nyt tarvitaan kipeästi T&K-panostuksia uuteen teknologiaan. Koko merenkulkuala etsii kuumeisesti ratkaisuja hiilettömään merenkulkuun. Vaikka pakollinen päästömaksu on ymmärrettävästi hankala pala purtavaksi, rahasto olisi erittäin tervetullut avaus uusien innovaatioiden kirittämiseksi.” sanoo Tiina Tuurnala, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja.
Kokouksessa päätettiin myös raskaan polttoöljyn käytön kieltämisestä arktisilla merialueilla. 90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse, noin 3 prosenttia päästöistä aiheutuu merenkulusta. Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Ala on sitoutunut mittaviin päästöjenvähennyksiin ja suomalaiset varustamot ovat edelläkävijöitä vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa.
Lisätietoja antavat:
Mats Björkendahl, Erityisasiantuntija, Merenkulun ympäristöasiat ja alustekniikka
+358 400 665 228 / mats.bjorkendahl@shipowners.fi
Tiina Tuurnala, Toimitusjohtaja
+358 40 547 6762 / tiina.tuurnala@shipowners.fi
Suomen Varustamot ry
Mats Björkendahl
Erityisasiantuntija, Merenkulun ympäristöasiat ja alustekniikka
Mats Björkendahl toimii merenkulun ympäristöasioiden ja alustekniikan erityisasiantuntijana. Puhelin: +358 400 665 228, sähköposti: mats.bjorkendahl@shipowners.fi
Vesikuljetuspoolin varautumisseminaari: Varautuminen on voimavaramme muuttuvassa toimintaympäristössä
8. marraskuuta 2024 - Suomen Varustamot Ry
Merenkulkujärjestöjen perinteinen kunniakäynti järjestettiin Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkillä pyhäinpäivänä
2. marraskuuta 2024 - Suomen Varustamot Ry
Kotimainen kierrätysinnovaatio: laivaravintoloiden kahvinporot päätyvät nyt multasäkkiin
31. lokakuuta 2024 - Viking Line
Kansainvälinen merenkulkujärjestö auditoi Suomen merenkulun hallintoa
30. lokakuuta 2024 - Finnish Government - Valtioneuvosto
Fairway Forward, merialan yhteistyö on avain menestykseen
25. lokakuuta 2024 - Navigator