IMO:n meriympäristön suojelukomitea MEPC kokoontui käsittelemään keinoja merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

21. kesäkuuta 2021

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea MEPC kokoontui 10.–17.6.2021. Jo toistamiseen etänä järjestetyn MEPC 76 kokouksen tavoitteena oli vahvistaa lyhyen aikavälin toimenpidemääräys kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja keskustella seuraavista askelista IMO:n kasvihuonekaasustrategian toteuttamiseksi.

IMO:n vuonna 2018 sovitun kasvihuonekaasustrategian mukaan, kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, verrattuna vuoden 2008 tasoon. Tämän jälkeen jatketaan hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen.

Kokouksessa jo aiemmin hyväksytty toimenpidemääräys vahvistettiin ja toimenpidemääräyksen ohjesääntöjä hyväksyttiin istuntojenvälisen kasvihuonekaasutyöryhmän esityksen mukaisesti. Operatiivisen toimenpiteen, eli ns. CII hiili-intensiteettimääräyksen ohjesäännöt herättivät runsaasti keskustelua. Kokous päätti lopulta operatiivisen hiili-intensiteetin vaiheittaisesta kiristämisestä 1% per vuosi vuosina 2020-2023 ja 2% per vuosi vuosina 2023-2026, jättäen viimeisen vaiheen 2027-2030 vuosittaisen vähennystarpeen määrittelemättä, kunnes IMO on voinut arvioida toimenpidemääräyksen vaikutusta hiili-intensiteetin kehitykseen.

Useat maat, mukaan lukien EU maat, USA ja pienet kehittyvät saarivaltiot olivat pettyneitä päätökseen ja olisivat toivoneet kunnianhimoisempia prosenttilukuja hiili-intensiteetin kiristämiseksi.

”On harmillista, että IMO jäsenmaat jättivät hiili-intensiteetti ohjesäännöissä viimeisen vaiheen 2027–2030 kiristystavoitteen määrittelemättä. Sääntelyn tulisi luoda ennakoivuutta ja vakautta markkinoille. Epämääräinen sääntely voi sen sijaan vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin tehdä pitkäaikaisia suunnitelmia ja rahtaussopimuksia.” kommentoi Suomen Varustamoiden erityisasiantuntija Mats Björkendahl.

Suomelle tärkeä päätös jääluokitetuista aluksista siirtyy käsiteltäväksi työryhmässä

Suomi, yhdessä Itämeren lähimpien naapurimaiden kanssa, esitti kokouksessa, että jäävahvistettujen alusten jäissä kulkemat matkat jätettäisiin operatiivisen hiili-intensiteetti sääntelyn ulkopuolelle. Suomi piti kokouksessa erinomaisen puheenvuoron, jossa korostui tasavertaisten toimintaedellytysten merkitys jääluokitettujen ja avovesialuksien välillä. Jääluokitettujen alusten korjauskertoimia, sekä erilaisia matkakohtaisia poikkeuksia päätettiin kuitenkin vielä käsitellä istuntojen välisessä kasvihuonekaasutyöryhmässä. Tavoitteena on saada työ valmiiksi ennen MEPC 78 kokousta vuonna 2022. Suomalaisen merenkulun kannalta seuraavat kokoukset ovat ratkaisevia, niin jääluokitettujen alusten, kuin Suomen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Merenkulun globaalista t&k-rahastosta ei tehty päätöstä

Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua globaalin tutkimus- ja kehitysrahaston perustamisesta. Varustamoalan jo viime vuonna tekemää esitystä oli muokattu ja sen tueksi oli tehty kattava vaikutustenarviointi. Uusi ehdotus sai kannatusta, mutta puheenvuorojen joukossa oli myös kritiikkiä. Esille nostettiin mm. rahoituksen sekä syntyvän tiedon ja teknologian jakoon liittyviä huolia. Kokouksessa ei löydetty riittävää yksimielisyyttä asiasta vaan keskustelu jatkuu seuraavassa MEPC-kokouksessa marraskuussa.

Suomen Varustamot ry kannattaa t&k-rahaston perustamista. ”Toivoimme, että rahastoesitys olisi edennyt. Merenkulun päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaa t&k-työtä on saatava vauhditettua. Esitetty rahastomalli on yksi työtä edistävä elementti”, toteaa Suomen Varustamoiden johtava asiantuntija Sinikka Hartonen.

Askelmerkit pidemmän aikavälin päästövähennyskeinojen työstämiselle hyväksyttiin

Kokouksessa pohdittiin pitkään sitä mitä seikkoja keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteiden laadintaa ohjaavassa työsuunnitelmassa tulee olla. Sisällöstä onnistuttiin saavuttamaan yhteisymmärrys ja ensimmäinen versio työsuunnitelmasta hyväksyttiin. Lokakuussa kokoontuva istuntojen välinen työryhmä käynnistää jatkovalmistelun, jonka yhteydessä selvitetään mm. markkinaehtoisia ohjauskeinoja, vähä- ja nollahiilisten polttoaineiden käyttöönoton edistämistä ja polttoaineiden hiili-intensiteetin mahdollista rajoittamista.

Suomen Varustamot ry on tyytyväinen siihen, että keskustelu keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä käynnistyy syksyllä. IMO-sääntelyn kautta rakentuvat toimet, kuten esimerkiksi globaali markkinaehtoinen ohjauskeino, ovat vaikuttavuudeltaan kattavampia ja eivätkä eriarvoista alueiden kilpailukykyä.

Kokous päätti myös uudesta työohjelmasta, jolla päivitetään merenkulun vedenalaista melua vähentävää ohjesääntöä.