Elintärkeä Itämeri – merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa

23. huhtikuuta 2025

Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Maantieteellisestä sijainnistamme johtuen olemme täällä pussin perällä poikkeuksellisen riippuvaisia merikuljetuksista. Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse.

Pohjoiset olosuhteet tuovat meillä lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Itämeri on yksi maailman haastavampia merialueita. Itämeri on matala ja karikkoinen vilkkaasti liikennöity vesialue. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvella jäätilanne vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvisin vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on lisännyt jännitteitä ja hybridivaikuttamista Itämerellä. Venäjän hyökkäyssodan ja siitä johtuvien sanktioiden vaikutukset Itämeren meriliikenteeseen ovat olleet merkittävät. Venäjän öljy matkaa tällä hetkellä Suomenlahden satamista mm. Intiaan ja Kiinaan varjolaivaston kyydissä.

Varjolaivasto ja satelliittipaikannuksen häirintä ovat kasvattaneet öljyonnettomuuden riskiä Itämerellä. Riskitekijöitä on useita. Öljytankkereita ei ole romutettu kolmeen vuoteen. Kaikkein huonokuntoisimmat alukset liikkuvat nyt Suomenlahdella. Osa varjolaivaston aluksista seilaa sellaisten lippuvaltioiden rekistereissä, joita ei näillä vesillä ole ennen näkynyt. Useat näistä lippuvaltioista, kuten Komorit, Kamerun ja Palau, ovat satamavaltiotarkastusten Paris MOU-rekisterin mustalla listalla eli korkean tai erittäin korkean riskin lippuvaltioita. Varjolaivaston alusten vakuutuksissa saattaa olla puutteita tai vakuuttaja ei ole todellinen vakuutusyhtiö. Varjolaivaston aluksista suuri osa ei ole jäävahvistettuja ja miehistön kokemattomuus näillä vesillä navigointiin lisää onnettomuusiskiä.

Onnettomuusriskiä kasvattaa edelleen merkittävästi viime vuoden aikana lisääntynyt satelliittipaikannuksen häirintä. Lisäksi osa varjolaivaston aluksista laittaa aluksen sijainnin kertovan AIS-signaalin pois päältä tai pahimmassa tapauksessa manipuloi signaalia niin, että sijaintitieto ei pidä paikkansa. Satelliittipaikannuksen häirintä ja AIS-tietojen puutteellisuus ja vääristäminen ovat kasvattaneet turvallisuusriskejä. Merenkulkijoiden on kiinnitettävä erityistä huomiota paikannusjärjestelmien tietojen luotettavuuteen ja tarvittaessa navigoitava ilman niitä.

Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa. Vaihtoehtoisia reittejä on oltava, mutta merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin. Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan noin 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta on mahdollista siirtää muihin kuljetusmuotoihin. Kansainvälisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta merikuljetusten toimintavarmuus ja jatkuvuus ovat siis avainasemassa.

Ukrainassa kauppamerenkulku käytännössä pysähtyi kokonaan kuukausiksi heti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Meillä on oltava keinot, jotta vastaava ei tapahdu täällä. Suomessa huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu pitkälti normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan, kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat markkinaehtoisesti. Mutta jos turvallisuustilanne kehittyy niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen sekä kotimaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien merenkulkijoiden varassa. Poikkeusoloissa merenkulun turvallisuusviranomaisilla ja Natolla on keskeinen rooli kauppamerenkulun turvaamisessa.

Suomi on varautumisen suurvalta. Historia on opettanut meille sen, että jokaisen kansakunnan on huolehdittava omasta varautumisesta ja puolustuksesta. Huoltovarmuusorganisaatiossa on tehty varautumistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo hyvän sään aikana. Lisäksi yhteistyö viranomaisten kesken toimii esimerkillisen hyvin. Meidän on vastedeskin pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 15.4.