IMO:n MEPC 79 kokouksessa käsiteltiin maailmanlaajuisia päästövähennys­keinoja merenkulkuun

19. joulukuuta 2022

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n ympäristönsuojelukomitea kokoontui 12.–16.12.2022. Kokous järjestettiin Lontoossa IMO:n päämajassa ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian alkamisen. Pääaiheina olivat keinot kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivitys.

IMO:n tämänhetkisen kasvihuonekaasustrategian mukaan maailmanlaajuisen merenkulun tavoitteena on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian kunniahimotason nostamiseen.  Varustamoelinkeinon itse asettama tavoite on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä. IMO:n jäsenvaltioiden tahtotila päästövähennysten kunnianhimotason suhteen on kuitenkin vaihteleva, mikä asettaa haasteita konsensuksen löytymiselle. Suomi ja muut EU-jäsenvaltiot kannattavat päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 50 prosentista 100 prosenttiin, kun monet muut vähemmän kunnianhimoiset maat pitävät nykyistä tavoitetasoa riittävänä tai pidentäisivät aikataulua hiilivapaan meriliikenteen saavuttamiseksi vuosisadan loppuun. Strategian päivittämisestä on määrä päättää seuraavassa MEPC kokouksessa kesäkuussa 2023 ja neuvottelutyö kompromissiratkaisun löytymiseksi jatkuu seuraavissa istuntojenvälisissä kasvihuonekaasutyöryhmän kokouksissa kevään aikana.

Kokouksessa käsiteltiin IMO:n keski- ja pitkän aikavälin päästövähennystoimenpidemääräyksiä, eli keinoja joilla päästövähennystavoitteet saavutetaan. Jäsenmaat kannattavat pääosin hybridipäästövähennysmääräystä, joka sisältää teknisen ja taloudellisen ohjauskeinon elementtejä, sekä toimenpidemääräystä joka kannustaa globaalin meriliikenteen vihreää siirtymää kaikkialla. Suurin osa jäsenmaista tukee taloudellisena ohjauskeinona kiinteähintaista globaalia päästömaksua, joka sisältäisi hyvitys ja/tai kannustinjärjestelmän.

Moni jäsenmaa kannattaa myös globaalia polttoainestandardia. Polttoainestandardia voidaan alkaa kehittää vasta kun IMO:lla on valmiit elinkaarianalyysiä koskevat ohjesäännöt meriliikennepolttoaineiden päästölaskentamenetelmistä ja polttoaineiden vastuullisuuskriteereistä. Ohjesääntöjen on tarkoitus valmistua seuraavan MEPC 80 kokoukseen mennessä. Uusien ja vähähiilisten polttoaineiden saatavuus ja riittävyys koko merenkulun tarpeisiin herättää kuitenkin laajasti huolta.

Toistaiseksi kaikkia päästövähennysmääräysesityksiä jatkokehitetään rinnakkain. Ennen lopullisia päätöksiä hybridimääräyksen rakenteesta ja sisällöstä, IMO teettää kattavan vaikutusarvion määräyksen vaikutuksista globaaliin meriliikenteeseen ja valtioihin. Tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioihin ei kohdistuisi kohtuuttomia negatiivisia vaikutuksia. Kattava vaikutusarvio on myös Suomen kannalta tärkeä, jotta sääntelyssä huomioidaan pohjoisen erityisolosuhteet ja talvimerenkulun aiheuttamat lisäkustannukset.

Suomen Varustamot kannattaa globaalia hiilimaksua sekä maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä. Toivottavaa olisi, että seuraavassa MEPC:n kokouksessa kesäkuussa saadaan jo alustavia päätöksiä taloudellisen ohjauskeinon etenemisestä. Kansainvälisen meriliikenteen päästövähennystavoitteista ja ilmastotoimista tulee ensisijaisesti sopia maailmanlaajuisesti. Tasapuolisuuden, suhteellisen kilpailukyvyn ja ennen kaikkea vaikuttavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että globaali, koko maailman merenkulkua koskeva taloudellinen ohjauskeino korvaisi voimaantullessaan alueelliset järjestelmät, kuten EU:n päästökaupan.

 

Lisätietoja antaa:

Mats Björkendahl, Erityisasiantuntija, Merenkulun ympäristöasiat ja alustekniikka

+358 400 665 228 / mats.bjorkendahl@shipowners.fi

Suomen Varustamot ry