Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on päästöjen vähentäminen

10. toukokuuta 2019

Ruotsin televisio uutisoi tiistaina, SMHI:n (Ilmatieteenlaitos) uudesta raportista, jonka mukaan Ruotsin kotimaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kaksi kertaa niin suuret kuin aiemmin oli laskettu. Tämä tarkoittaisi SMHI:n mukaan, että kotimaan merenkulun päästöt olisivat suuremmat, kuin kotimaan lentoliikenteen vastaavat. Kotimaanliikenteen päästöjen virallinen tilastonpitäjä Ruotsissa on Naturvårdsverket, joka kuitenkin alleviivaa, että kyseiset tilastot sisältävät suuria epävarmuustekijöitä erilaisista mallinnuksista ja raportointimenetelmistä johtuen.

Tämä uutinen oli myös noteerattu Suomessa, tämän päivän Helsingin Sanomissa (10.5.2019). Jutussa oli virheellisesti todettu, että laivaliikenteen yksi suuri ongelma päästöjen vähentämisessä on maailmanlaajuisten teknologisten standardien ja selkeiden päästösopimusten puuttuminen ja että merenkulkuala on sopinut ainoastaan yhdestä tavoitteesta. Nämä väitteet eivät pidä paikkansa.

Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on jo vuosia ollut merenkulun päästöjen vähentäminen ja alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tässä merenkulkuala on ollut edelläkävijänä muihin liikennemuotoihin verrattuna.

YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten tonnia/kilometri hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. IMO päätti myös, että vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää – liikennemäärien kasvusta huolimatta – pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia. Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisesti ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. Nämä tulokset ovat julkisia heinäkuun alusta lähtien. Globaali päästömittausvelvoite tuli voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää.

Pohjois-Euroopan alueella merenkulun rikkipäästöt ovat vuoden 2015 jälkeen vähentyneet lähes nollaan. IMO päätti vuonna 2008 Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin 0,1 prosentin rikkirajoituksesta 1.1.2015 alkaen. Jo vuonna 2010 voimaan tullut EU:n rikkidirektiivi säänteli 0,1 prosentin rikkirajan satamassa oloaikana. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.

90 prosenttia maailman kaupasta kulkee meritse, noin 2,6 prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu merenkulusta. Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa. Hiilidioksidipäästöjen vertailu grammaa/tonnikilometri: Lentorahti 435 g, rekka 80 g, rahtilaiva 7,9 g, suuri konttialus 3 g (lähde IMO GHG second study). . Tieliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on Euroopassa yli 70 prosenttia ja se vastaa suurimmasta osasta ilmansaasteita. Noin 90% prosenttia liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa syntyy tieliikenteestä.

Suomalainen varustamoelinkeino on ympäristöinnovaatioiden edelläkävijä. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä ja pioneereja vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden käyttöönotossa. Nesteytetty maakaasu (LNG), tuuli, sähkö ja jätteestä valmistettavat biopolttoaineet ovat jo käytössä, eivät pelkästään suunnitelmissa. Suomen meriklusterilla on paljon annettavaa päästöjen vähentämisessä globaalisti. Suomalaisilla innovaatioilla on mahdollisuus olla merkittävässä roolissa maailmanlaajuisissa päästötalkoissa.

 

 

 

Lisätietoja antaa:

Olof Widén, Senior Advisor

Puh: 0400 723355