Merenkulun päästötavoitetta kiristettiin merkittävästi

10. heinäkuuta 2023

Kuva: IMO

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea MEPC kokoontui Lontoossa 3.–7.7.2023. Kokouksen tavoitteena oli päivittää IMO:n kasvihuonepäästöstrategia ja valita toimenpidekokonaisuus sen toteuttamiseen. MEPC 80 istunnossa päästiin historialliseen yhteisymmärrykseen kasvihuonepäästöjen strategian päivittämisestä. Tavoitteen lähtökohtana on Pariisin sopimuksen puolentoista asteen lämpötilan nousuun rajoittaminen merenkulun osalta.

Uusi strategia on suuri askel eteenpäin verrattuna IMO:n kasvuhuonestrategiaan vuodelta 2018, jonka tavoitteena oli vähentää kasvihuonepäästöjä 50 % vuoteen 2050 mennessä. Varustamoalan oma tavoite oli jo aiemmin hiilineutraali merenkulku koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Suomen Varustamot pitää erittäin tärkeänä, että globaali päästötavoite on riittävän kunnianhimoinen, ja nyt myös kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n uusi strategia tukee tätä tavoitetta.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että IMO pääsi yhteisymmärrykseen merenkulun päästötavoitteen kiristämisestä. Päätös vauhdittaa vihreää siirtymää merenkulussa sekä osoittaa, että alalla on maailmanlaajuisesti vahvaa tahtoa torjua ilmastonmuutosta. Päätös lähettää myös selkeän signaalin uusien vihreiden polttoaineiden tuottajille”, sanoo Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja, Tiina Tuurnala.

IMO:n päivitetyn strategian tavoite on saavuttaa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla, verrattuna vuoteen 2008. Ohjeellisia tarkastuspisteitä asetettiin myös siten että kasvihuonekaasujen päästöt merenkulussa vähennetään vähintään 20 %, tavoitellen 30 %, vuoteen 2030 mennessä, ja 70 %, tavoitellen 80 %, vuoteen 2040 mennessä. Tavoite vuoteen 2030 mennessä on myös, että kasvihuonekaasupäästöttömien tai lähes nollapäästöisten teknologioiden, polttoaineiden tai energialähteiden osuuden on oltava vähintään 5 %, tavoitellen 10 %, merenkulun käyttämästä energiasta.

Suomen Varustamot tukevat mahdollisten taloudellisten päästövähennyskeinoihin kerättävien varojen käyttöä mm. uusien alusteknologioiden kehittämiseen, jonka lisäksi niitä voisi käyttää kestävien aluspolttoaineiden käytön kannustamiseen, sekä näiden polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin rakentamiseen ympäri maailman.

”Varustamot tekevät mittavia investointeja ja operatiivisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, mutta myös muita panostuksia tarvitaan. Tulevina vuosina vähähiilisten polttoaineiden saatavuus tulee olemaan ratkaiseva avainkysymys”, toteaa Tuurnala.

Seuraava tärkeä vaihe onkin kattavan vaikutustenarvioinnin tekeminen istunnossa valituista keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisista ja teknisistä toimenpiteistä sekä niiden hyväksyminen. Aikataulun mukaan toimenpiteet viimeistellään ja hyväksytään vuoteen 2025 mennessä ja astuvat näin voimaan viimeistään vuonna 2027. Istunnossa tehdyt päätökset antavat selvän signaalin elinkeinolle suunnasta ja päämäärästä. Nyt alkaa varsinainen työ varmistaa, että tulevat taloudelliset ja tekniset ohjauskeinot ovat riittävän toimivat varmistaakseen strategian tavoittaminen käytännössä. IMO:n meriympäristön suojelukomitean seuraava istunto on huhtikuussa 2024.

”Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi 2040 sekä kestävien polttoaineiden tuotannon ja tekniikan kehittelyn vauhdittamiseksi, on erittäin tärkeätä, että päästään yhteisymmärrykseen päästöjen hinnoittelumekanismista ja rahastosta, jonka kautta myönnetään palkkioita aluksille, jotka käyttävät tukikelpoisia vaihtoehtoisia polttoaineita ja tekniikoita, sekä tukee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia erityisesti vähiten kehittyneissä maissa sekä pienissä kehittyvissä saarivaltiossa”, sanoo Suomen Varustamoiden merenkulun johtava asiantuntija, Carolus Ramsay.

Carolus Ramsay
Merenkulun johtava asiantuntija