Meriakatemia

Meriakatemiassa keskusteltiin meriklusterin kasvu­mahdollisuuksista

Meriklusteri työllistää Suomessa noin 50 000 ihmistä eri puolilta Suomea. Merikuljetukset ovat jo nyt vähäpäästöisin tapa liikuttaa rahtia, ja alan kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet tarjoavat yhä uusia kasvumahdollisuuksia.

Jäämurtaja Sisun salongista aukeaa hienoja näkymiä aurinkoiseen Helsinkiin ja jäättömälle merelle. Salongissa kokoontuu historian ensimmäinen Meriakatemia, tapahtuma jossa kansanedustajille ja virkamiehille avataan Suomen merialan tilaa. Järjestäjänä toimii Suomen Varustamojen, Meriteollisuuden, Satamaliiton ja Satamaoperaattoreiden yhteenliittymä Suomen Meriklusteri.

”Meriklusterin tavoitteena on, että suomalainen meriala toimii maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjänä ympäristöteknologiassa ja digitalisaatiossa”, linjaa toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamot ry:stä avauspuheenvuorossaan.

Suunnannäyttöön on hyvät mahdollisuudet, koska Suomen merialan verkosto on yksi maailman laajimmista. Vaikka meillä ei ole yhtä suuria varustamoja kuin perinteisissä merenkulkumaissa, olemme silti meriteknologian suurvalta, muistuttaa professori Lauri Ojala Turun yliopistosta.

”Meillä on maailmanluokan teollinen keskittymä, joka on alansa kärkijoukossa muun muassa satamien ja terminaalien lastinkäsittelyssä, merimoottoreissa, risteily- ja erikoisalusten rakentamisessa, alussuunnittelussa ja merenkulun päästöihin liittyvissä teknologiaratkaisuissa”, listaa Ojala.

Meriklusteriin kuuluvat noin 3 000 yritystä työllistävät noin 50 000 ihmistä eli enemmän kuin metsäteollisuus. Välillinen työllisyysvaikutus on jopa yli puoli miljoonaa. Ala on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuotta, ja kasvunvaraa on vielä huomattavasti.

”Alan yritysten liikevaihto on yhteensä noin 13 miljardia euroa. Meriklusteri voisi kasvaa vielä merkittävästi, mahdollisesti jopa kaksinkertaistaa kokonsa, koska kuljetusten kysyntä kasvaa ja merenkulku on valtavassa murroksessa ympäristötarpeiden ja digitalisaation takia. Juuri näissä asioissa suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä”, Tuurnala perustelee.

Yhteistyössä myös julkiset toimijat

Suomalaisten erityinen vahvuus on Tuurnalan mukaan myös poikkeuksellisen avoin yhteistyö yritysten ja julkisten toimijoiden välillä – se mahdollistaa innovatiiviset kokeilut.

Jäämurtaja Sisun salongista aukeaa hienoja näkymiä aurinkoiseen Helsinkiin ja jäättömälle merelle. Salongissa kokoontuu historian ensimmäinen Meriakatemia, tapahtuma jossa kansanedustajille ja virkamiehille avataan Suomen merialan tilaa. Järjestäjänä toimii Suomen Varustamojen, Meriteollisuuden, Satamaliiton ja Satamaoperaattoreiden yhteenliittymä Suomen Meriklusteri.

”Meriklusterin tavoitteena on, että suomalainen meriala toimii maailmanlaajuisesti suunnannäyttäjänä ympäristöteknologiassa ja digitalisaatiossa”, linjaa toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamot ry:stä avauspuheenvuorossaan.

Suunnannäyttöön on hyvät mahdollisuudet, koska Suomen merialan verkosto on yksi maailman laajimmista. Vaikka meillä ei ole yhtä suuria varustamoja kuin perinteisissä merenkulkumaissa, olemme silti meriteknologian suurvalta, muistuttaa professori Lauri Ojala Turun yliopistosta.

”Meillä on maailmanluokan teollinen keskittymä, joka on alansa kärkijoukossa muun muassa satamien ja terminaalien lastinkäsittelyssä, merimoottoreissa, risteily- ja erikoisalusten rakentamisessa, alussuunnittelussa ja merenkulun päästöihin liittyvissä teknologiaratkaisuissa”, listaa Ojala.

Meriklusteriin kuuluvat noin 3 000 yritystä työllistävät noin 50 000 ihmistä eli enemmän kuin metsäteollisuus. Välillinen työllisyysvaikutus on jopa yli puoli miljoonaa. Ala on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuotta, ja kasvunvaraa on vielä huomattavasti.

”Alan yritysten liikevaihto on yhteensä noin 13 miljardia euroa. Meriklusteri voisi kasvaa vielä merkittävästi, mahdollisesti jopa kaksinkertaistaa kokonsa, koska kuljetusten kysyntä kasvaa ja merenkulku on valtavassa murroksessa ympäristötarpeiden ja digitalisaation takia. Juuri näissä asioissa suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä”, Tuurnala perustelee.

”One Sea on hyvä esimerkki siitä, mitä avoimella yhteistyöllä voi saada aikaan”, sanoo Tuurnala viitaten autonomisten alusten ekosysteemiin. Suomen tavoitteena on, että maailman ensimmäinen autonominen alusjärjestelmä on käytössä vuonna 2025. Ensimmäinen täysin autonominen lauttamatka on jo ajettu Turun saaristossa vuonna 2018.

Meriliikenne on Suomelle elintärkeää myös koko yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tuonnista 80 prosenttia ja viennistä yli 92 prosenttia kulkee meritse.

”Sitä paitsi viennin tonneista puolet on raaka-aineita ja välituotteita, jotka on ensin tuotu meritse Suomeen. Ilman toimivaa tuontia ei olisi vientiäkään”, Ojala huomauttaa.

Suomen tiheän satamaverkon ansiosta vientituotteet siirtyvät nopeasti tie- ja raideliikenteestä laivoihin, mikä on ympäristön kannalta viisasta. Satamat ovat muutenkin tärkeitä päästövähennysten mahdollistajia omassa yhteistyöverkostossaan sekä maapuolella että aluksissa.

Koska laivakoko kasvaa, Suomen satamissa investoidaan vuosittain 100–120 miljoonaa euroa infrastruktuurin, vesiväylien ja tavarankäsittelyn kehittämiseen. Tämä ja satamien digitaalinen kehitys tehostavat kuljetuksia ja vähentävät liikenteen päästöjä.

”Liikenteen sujuvoittaminen digitaalisten ratkaisujen avulla on yksi keskeisimmistä keinoista vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Digitaalisuus tuottaa informaatiota ja läpinäkyvyyttä: esimerkiksi Hangossa on käytössä rekkaliikenteen slottijärjestelmä, josta puhutaan myös rekkakuskien Tinderinä”, kertoo Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Suomalaisalukset toimivat referensseinä

Suomalaisvarustamot ovat toimineet ympäristöinnovaatioiden edelläkävijöinä. Niiden tilaamat ympäristöystävälliset alukset ovat usein ensimmäisiä laatuaan ja toimivat näin referensseinä toimittajayrityksille: suomalaisille on rakennettu maailman ensimmäiset LNG-matkustaja-alukset ja maailman ensimmäinen LNG-jäänmurtaja.

Lisäksi meillä on jo käytössä esimerkiksi jätteestä tehtyä biopolttoainetta käyttävät rahtialukset ja suomalaisen startup-yrityksen roottoripurje.

”Kilpailussa menestyäkseen pitää erikoistua, ja Suomessa keskitymme vaativiin laivatyyppeihin. Viime vuosien viennin kasvusta suuri osa on syntynyt meriteollisuudessa, tilauskannan tilanne on ennätyksellisen hyvä”, kertoo Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson.

Ympäristöteknologia on Anderssonin mukaan alalle todella tärkeää, ja risteilyaluksissakin panokset ympäristöteknologiaan ovat suuret. Tärkeä päästöjä vähentävä ratkaisu on muun muassa LNG:n käyttö polttoaineena myös rakenteilla olevissa risteilyaluksissa.

Muitakin uusia ratkaisuja ja niiden potentiaalia päästöjen vähentämiseen tutkitaan aktiivisesti. Lisäksi päästöjä vähentävät jo nyt pakokaasunpuhdistusjärjestelmät, valmius maasähköön ja entistä edistyksellisemmät jätevesien käsittelyjärjestelmät.

Vaikka Suomessa ei enää rakenneta ”peruslaivoja”, tämä ei tarkoita etteikö niillä olisi merkitystä meriklusterin kannalta.

”Viime vuosien viennin kasvusta suuri osa on syntynyt meriteollisuudessa. Alan yritykset toimivat kansainvälisissä verkostoissa ja toimittavat tuotteita ja ratkaisuja kaikkiin laivatyyppeihin ympäri maailmaa”, kertoo Andersson.

Tilannetta havainnollistaa myös ESL Shipping -varustamon toimitusjohtaja Matti-Mikael Koskinen. Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping on 51 aluksen kuivarahtivarustamo.

”Meidän uudet aluksemme rakennettiin Kiinassa, mutta ne ovat silti 50-prosenttisesti eurooppalaisia: niissä on suomalaista suunnittelua ja esimerkiksi Cargotecin autonomiset lastinkäsittelyjärjestelmät”, sanoo Koskinen.

Merikuljetus on vähäpäästöisin

Merikuljetukset ovat jo nykyisellään ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, muistuttaa Tiina Tuurnala. Meritse kulkee 90 prosenttia maailman kuljetuksista, mutta tästä syntyy vain 2,6 prosenttia päästöistä. Yksi konttilaiva tuottaa saman verran päästöjä kuljetettua tonnia ja kilometriä kohden kuin 17 junaa tai 500 rekkaa.

Merenkulun päästöt ovat myös kymmenen vuoden kuluessa laskeneet, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi ja kasvavat edelleen.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut meriliikenteelle kovat päästötavoitteet myös tulevaisuuteen: kasvihuonekaasujen päästöjä pitää vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna.

Päästövähennystavoitteessa on haasteena saada mukaan tasapuolisesti kaikki muutkin kuin Suomen kaltaiset edelläkävijät. Varustamojen kattojärjestöt esittävätkin IMOlle, että nollapäästöisten teknologioiden ja polttoaineiden kehittämistä varten perustettaisiin rahasto, jonka peruspääoma kerättäisiin pakollisena maksuna varustamoilta.

Maksun suuruus perustuisi ostetun polttoaineen määrään, ja sitä kerättäisiin 10 vuoden aikana arviolta viisi miljardia dollaria.

Kaikki keinot tarvitaan käyttöön

Meriklusterin edustajien mukaan päästövähennystavoite on haastava mutta toteutettavissa, vaikka kaikki keinot eivät vielä ole tiedossa.

”Tulemme tarvitsemaan uutta teknologiaa ja fossiilivapaita polttoaineita. Maakaasua, biopolttoaineita, vetyä, ammoniakkia – tarvitsemme ne kaikki, yhtään vaihtoehtoa ei saa sulkea pois”, huomauttaa ESL Shippingin Koskinen.

Aluskannan käyttöikä on 20–30 vuotta ja tietyissä laivatyypeissä kuten jäänmurtajissa vielä paljon pidempään. Meriteollisuuden Anderssonin mukaan tämä tarkoittaa, että myös olemassa oleviin aluksiin pitää tehdä muutoksia.

”Tavoitteet ovat kovat ja edellyttävät uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita”, arvioi Andersson.

Meriakatemia sai alkunsa kansanedustajien omasta toiveesta, jonka lausui julki eduskunnan meriryhmän puheenjohtaja Kristiina Salonen (sd.). Hänelle jäi tapahtuman annista mieleen etenkin ajatus, että meriklusteri voisi jopa kaksinkertaistaa kokonsa.

”On merkittävää, miten ympäristöasiat nähdään tällä alalla mahdollisuutena. Tämä on tärkeää, kun mietitään, miten Suomeen saadaan lisää työtä ja työpaikkoja”, sanoo Salonen.

Jäänmurtajalta Meriakatemia jatkui vierailulle teknologiayritys Wärtsilän pääkonttoriin, jossa tutustuttiin yrityksen panostuksiin päästöjä vähentävien teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi. Akatemia saa jatkoa kevään aikana: seuraavassa osuudessa suunnataan Vuosaaren satamaan.

 

(Teksti: Heidi Hammarsten / Must Read)