Mielipidekirjoitus: Suomen tulee varmistaa, ettei meriliikenteessä makseta samoista päästöistä kahteen kertaan

14. helmikuuta 2023

Kilpailukykyiset merikuljetukset ovat Suomen elinehto

Usein sanotaan, että Suomi on kuin saari. Maamme sijaitsee Euroopan laidalla, jonne laivat puskevat jäiden läpi pitääkseen yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Toimiva ja kustannustehokas merilogistiikka on ulkomaankauppamme elinehto. Helmikuussa toimintaympäristömme muuttui peruuttamattomasti vuosiksi, ellei peräti vuosikymmeniksi eteenpäin. Saaren ”rantaviivasta” 1300 kilometriä meni kiinni, ja Itämeren jännitteet kasvoivat hetkessä täysin uudelle tasolle. Merikuljetusten jatkuvuuden varmistaminen on nyt entistäkin tärkeämpää.

Samanaikaisesti on edistettävä vihreää siirtymää. Varustamoilla ja teollisuudella on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet kohti hiilineutraaleja merikuljetuksia. Merikuljetus on jo nyt ympäristöystävällisin kuljetusmuoto. Merenkulun vihreän siirtymän toteuttamisessa ratkaisevaa on uusien, fossiilittomien polttoaineiden saatavuus koko merenkulun tarpeisiin. Tässä olemme vielä alkumetreillä. Kaikki toimenpiteet uusien polttoaineiden saatavuuden ja riittävän jakeluinfran varmistamiseksi tulisi tehdä.

Merenkulku tullaan liittämään EU:n päästökauppaan näillä näkymin vuonna 2024, osana FitFor55-ilmastopakettia. Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan FitFor55-paketti tulee kasvattamaan Suomen ulkomaankaupan kustannuksia jopa miljardilla eurolla vuosittain. Tämänhetkisten arvioiden mukaan päästöoikeuden hinta tulee olemaan laskelmissa käytettyä hintaa merkittävästi korkeampi, joten kustannusarvio on todennäköisesti alakanttiin.

Suomeen ilmastopaketti kolahtaa erityisen kovaa. Suomen ulkomaankaupasta lähes 90 % kulkee meritse, kun muissa EU-maissa merikuljetusten osuus on keskimäärin 30 %. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli peräti 13,2 miljardia euroa vuonna 2021.

Pohjoinen sijaintimme ja jäätalvet lisäävät kustannustaakkaamme. Sääntelyllä on keskeinen rooli vihreän siirtymän vauhdittamisessa. Päästöjä tulee kuitenkin vähentää oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti niin, että yritysten kilpailukyky säilyy.

Suomen kilpailukyvyn sekä sujuvan ja turvallisen talvimerenkulun näkökulmasta on välttämätöntä, että pohjoiset olosuhteemme ja talvimerenkulku huomioidaan pysyvästi ja täysimääräisesti niin alueellisessa EU-sääntelyssä kuin globaalissa sääntelyssä. Jäävahvisteisen, hyvin jäissä kulkevan kauppalaivaston huomioiminen sääntelyssä on myös turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymys.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvottelut päästökauppadirektiivistä on juuri saatu päätökseen ja kansallinen toimeenpano alkaa. Jäävahvisteiset alukset saavat pienen kompensaation päästölaskennassa, mutta valitettavasti Suomen ponnistelut eivät riittäneet siihen, että alusten jäissä kulku huomioitaisiin EU:n päästökauppadirektiivissä. Uusiutuvien polttoaineiden lisäämiseen tähtäävän direktiivin osalta neuvottelut ovat vielä käynnissä ja toivoa on, että talvimerenkulun poikkeus saataisiin täysimääräisesti mukaan.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa keskustellaan parhaillaan merenkulun maailmanlaajuisesta ohjauskeinosta päästöjen vähentämiseksi. Kannatamme maailmanlaajuista hiilimaksua sekä maailmanlaajuisen päästövähennystavoitteen kiristämistä. Kansainvälisen meriliikenteen päästövähennystavoitteista ja ilmastotoimista tulee ensisijaisesti sopia maailmanlaajuisesti. Tasapuolisuuden, suhteellisen kilpailukyvyn ja ennen kaikkea vaikuttavuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että globaali, koko maailman merenkulkua koskeva taloudellinen ohjauskeino korvaisi alueelliset järjestelmät, kuten EU:n päästökaupan. Tästä tulee Suomen huolehtia ja pitää periksiantamatta kiinni tulevissa neuvotteluissa. Kustannustaakka on pitkien merikuljetusmatkojen Suomelle kestämätön, mikäli samoista päästöistä maksetaan moneen kertaan.

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja, Suomen Varustamot ry

Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry

Mielipidekirjoitus on julkaistu Talouselämässä 15.1.2023.