Suomen Varustamoiden hallitusohjelma­tavoitteet

23. helmikuuta 2023

1. Suomalaisen merenkulun ja Suomen lipun kilpailuedellytysten tulee olla samalla tasolla muiden Euroopan merenkulkumaiden kanssa.
2. Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa. Riittävän suomalaisen jäävahvisteisen tonniston saatavuus on varmistettava huoltovarmuuden turvaamiseksi.
3. Merenkulun vihreää siirtymää on vauhditettava.

Suomalaisen merenkulun ja Suomen lipun kilpailuedellytysten tulee olla samalla tasolla muiden Euroopan merenkulkumaiden kanssa.

Pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vaikuttaneet merkittävästi merilogistiikkaan. Polttoaineiden hinnan nousu, pakotteet ja boikotit vaikuttavat vahvasti merenkulkuun ja varustamojen toimintaan. Pitkäkestoisen pandemian vaikutukset näkyvät vielä vuosia erityisesti matkustajaliikennettä harjoittavissa varustamoissa. Pandemiaa seurasi työvoimapula, joka hankaloittaa yritysten toimintaa laajasti länsimaissa ja työvoimasta kilpaillaan entistä enemmän muiden maiden kanssa. EU:n ulkopuolisen työvoiman käytön joustavuutta on lisättävä ja viranomaispäätösten ja tarkastusten on toimittava tehokkaasti ja nopeasti, jotta työvoima saadaan työmarkkinoiden käyttöön.

Merenkulku on globaali elinkeino ja kilpailu on maailmanlaajuista. Suomalaiset ja muiden EU-maiden varustamot kilpailevat globaalissa kilpailussa, jossa on mukana suuria toimijoita ns. halpalippumaista, joissa ei vastuullisuus (mm. ympäristö, turvallisuus, sosiaalinen vastuu) ole niin merkittävässä roolissa kuin meillä. EU:n meriliikenteen valtiontuen suuntaviivat linjaavat keskeisimmät tavoitteet ja toimet eurooppalaisen merenkulun toimintaedellytysten ja globaaleilla markkinoilla toimimisen mahdollistamiseksi. Suomen on tärkeää olla samassa veneessä 15 muun eurooppalaisen merenkulkuvaltion kanssa ja varmistaa suomalaisen merenkulun kilpailukyky EU:n suuntaviivojen mukaisesti.

Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa. Huoltovarmuuden kannalta riittävän jäävahvisteisen tonniston saatavuus on varmistettava.

Logistiikan ja merikuljetusten jatkuvuus kaikissa oloissa on kriittisen tärkeää yhteiskuntamme toimivuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämä Ukrainaan kohdistuva sotilaallinen hyökkäys on lisännyt jännitteitä Itämerellä ja korostanut varautumisen merkitystä. Suomen maantieteellinen sijainti asettaa meidät hyvin erilaiseen asemaan verrattuna muihin Euroopan maihin.

Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen meriyhteyksistä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja muuttunut ulko- ja tuvallisuuspoliittinen tilanne ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta merikuljetuksista. Lisäksi pohjoiset olosuhteet tuovat lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Tästä syystä merikuljetukset on turvattava kaikissa olosuhteissa. Riittävän jäävahvisteisen suomalaisen tonniston ja jäänmurtopalvelujen saatavuus on keskeistä huoltovarmuuden turvaamisessa poikkeusoloissa.

Kilpailukykyinen, ennakoitava toimintaympäristö normaalioloissa sekä kilpailukykyinen Suomen lippu varmistavat riittävän aluskapasiteetin ja riittävän määrän suomalaisia merenkulkijoita. Tiukentuva ympäristösääntely tuo lisähaastetta jäävahvistetun ja jäissäkulkukykyisen tonniston riittävyyteen. Talvimerenkulku on välttämätöntä huomioida globaalissa ja EU-sääntelyssä. Lisäksi tarvitaan kansallisia kannusteita ympäristöystävällisen jäävahvisteisen tonniston investointeihin.

Merenkulun vihreää siirtymää on vauhditettava

Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurien tavaramäärien kuljetuksessa, eikä sille ole korvaavaa vaihtoehtoista liikennemuotoa. Varustamojen tavoitteena on täysin hiilineutraali merenkulku vuonna 2050 koko maailmassa. Uusien, fossiilittomien polttoaineiden saatavuus on kriittistä merenkulun vihreässä siirtymässä. Kaikki toimet uusien polttoaineiden tuotannon, jakelun ja käytön vauhdittamiseksi tulisi tehdä. Lisäksi tarvitaan kansallisia kannusteita aluskannan uudistamiseksi ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.

Suomalaisten alusten keski-ikä on korkea, noin 21 vuotta. Kauppa-aluskannan uudistamisen on edettävä nopeasti, jotta ulkomaankauppamme merikuljetuksiin olisi saatavilla vähäpäästöinen, jäissäkulkukykyinen aluskanta. Suomesta puuttuu kannusteet aluskaluston uudistamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa on lakisääteinen valtion alushankintarahoitusta hoitava Svenska Skeppshypotek. Sen ainoa tehtävä on rahoittaa ruotsalaisten varustamoiden alushankintoja. Lainaa myönnetään 70-90 % hankittavan aluksen arvosta. Lainan vakuutena on aluskiinnityksiä tai pankki- tai valtiontakauksia. Lainoista peritään markkinakorkoa. Skeppshypotekin lainoituksen piirissä on yli 90 ruotsalaista alusta.

Suomalaisen merenkulun kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja päästöjen vähentämistä tukevat toimenpiteet:

• Huolehditaan Suomen lipun kilpailukyvystä. Turvataan suomalaisen merenkulun kilpailukyky EU:n suuntaviivojen mukaisesti.
• Kodifioidaan oikeuskäytännöt tonnistoverolakiin.
• Kohdennetaan merenkulun EU päästökauppatulot merenkulun vihreän siirtymän vauhdittamiseen.
• Otetaan käyttöön kannusteita kestävien polttoaineiden käytön edistämiseksi tasoittamalla fossiilisten ja uusien polttoaineiden hintaeroa siirtymäkaudella.
• Otetaan käyttöön rahoitusinstrumentteja ja kannusteita, joilla vauhditetaan aluskaluston uudistamista vähäpäästöisemmäksi ja vahvistetaan jäävahvisteisen tonniston saatavuutta poikkeusoloissa. Toteutetaan Suomessa Ruotsin kaltainen varustamoiden alushankintaa helpottava rahoitus- ja vakuusjärjestelmä pikaisella aikataululla.
• Huolehditaan siitä, että samoista päästöistä ei makseta kahta kertaa. Kun maailmanlaajuinen merenkulun taloudellinen ohjauskeino tulee (esim.hiilimaksu), sopeutetaan EU päästökauppaa vastaavasti. Ei hyväksytä alueellista merenkulun polttoaineveroa.

 

Lisätietoja antaa:

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja

p. 0405476762  / tiina.tuurnala@shipowners.fi