Merenkulun merkitys sotavuosina
6. joulukuuta 2019
Kahdeksankymmentä vuotta sitten, marraskuun viimeisenä päivänä alkoi talvisota. Kannaksella maa oli valkeana, lumi oli satanut päivää ennen talvisodan syttymistä. Mikään muu ei ollutkaan niin kuin ennen. Sotavuodet muuttivat suomalaisten elämää peruuttamattomasti.
Sotavuosien 1939-1945 ajan Suomen kauppalaivasto oli varsin vastuullisessa asemassa kansantaloudessamme. Näinä vuosina herättiin huomaamaan, mikä merkitys omalla kauppalaivastolla on kansakunnallemme. Suomalainen kauppalaivasto vastasi ulkomaisesta tavaranvaihdosta ja sotamateriaalikuljetuksista. Työ ei ollut helppo. Sadat merimiehet menettivät henkensä tehtävää hoitaessaan. Kauppalaivastomme suoritti kuitenkin tinkimättä velvollisuutensa isänmaan puolesta näinä vaikeina vuosina.
”Maamme elinhermot kulkivat käydyn sodan aikana yli merten. Puolustuksemme ja maamme kaipaama suuri sotamateriaali ja muu tarvikemäärä tuotiin sitä kautta viivytyksittä maahamme. Maamme kauppalaivasto suoritti näillä kuljetuksilla kunniakkaan ja kiitosta ansaitsevan työn. Tämä työ ei ollut suinkaan helppo. Kulkuvedet olivat usein miinojen sulkemina ja laivamme joutuivat monin paikoin ilmahyökkäysten kohteeksi. Tästä huolimatta liehui Suomen siniristilippu kaukaisillakin vesillä.” Näin totesi Marsalkka Mannerheim ylipäällikön päiväkäskyssään 3.12.1940.
Sodat merkitsivät huomattavia tappioita kauppalaivastollemme. Menetettyä tonnistoa (69 kpl) ei suursodan jatkuessa voitu korvata. Uudisrakennuksia ei voitu toivoakkaan ja työvoimapulasta kärsivillä telakoilla oli riittävästi työtä alusten korjauksessa. Myös suomalaisten alusten takavarikoinnit merkitsivät merkittäviä taloudellisia tappioita ja pienentynyttä kuljetuskapasiteettia. Vuonna 1940 Saksa takavarikoi 14 suomalaista alusta. Englanti takavarikoi kaikki alkukesällä 1941 imperiumissaan olevat suomalaiset alukset, yhteensä 17 alusta. Vuoden 1941 viimeisenä päivänä Yhdysvallat otti käyttöönsä Pohjois-Amerikan satamissa olleet 17 suomalaista alusta. Sotatilan tultua voimaan Suomen ja Saksan välille, Saksa takavarikoi yhteensä 47 suomalaista alusta. Sotakorvauksena jouduttiin lisäksi luovuttamaan Neuvostoliitolle kaikkiaan 105 alusta ja yksi uiva telakka.
Sota verotti kauppamerenkulkuamme enemmän kuin mitään muuta elinkeinoamme. Sodan jälkeen kauppalaivastoamme piti alkaa rakentamaan miltei alusta. Osa takavarikoiduista aluksista palautettiin sodan jälkeen Suomeen, mutta sodan jäljiltä tonnistomme oli pienentynyt dramaattisesti. Esimerkiksi Yhdysvaltain takavarikoimista 17 aluksesta 10 oli tuhoutunut sodan aikana.
Itsenäisyyden ajan suomalainen merenkulku ja varustamotoiminta on taantunut, kehittynyt ja kasvanut kansantalouden sykleissä. Suomen ulkomaankaupalle meriliikenne ja sen toimivuus ovat olleet ja ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä tekijöitä. Myös huoltovarmuusnäkökulmasta suomalainen merenkulku on ollut ja tulee olemaan elintärkeä.
Suomen Varustamot ry toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää!
Rederierna i Finland önskar alla en glad självständighetsdag!
Tiina Tuurnala
Toimitusjohtaja
Tiina Tuurnala on Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja.
+358 40 5476762
tiina.tuurnala@shipowners.fi
Jäänmurtokausi alkaa merialueilla – ensimmäiset rajoitukset voimaan kuukautta myöhemmin kuin viime talvena
17. joulukuuta 2024 - YLE
Uusi Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo-ohjelma merenkulkuun
17. joulukuuta 2024 - Suomen Varustamot Ry
Elintärkeä Itämeri
4. joulukuuta 2024 - GSD Nordic
Suomen Varustamoiden tunnustuspalkinto somesta tutulle Tommy Björklundille
29. marraskuuta 2024 - Suomen Varustamot Ry
Suomen Varustamot ry:n syyskokous päätti hallituksen kokoonpanon vuodeksi 2025
29. marraskuuta 2024 - Suomen Varustamot Ry