Terveisiä Mereltä! -juttusarjassa tutustutaan merenkulkijoiden työhön

17. syyskuuta 2021

Terveisiä Mereltä! -juttusarjassa tutustutaan merenkulkijoihin ja heidän työhönsä Suomen kauppalaivastossa. Suomessa olemme erityisen riippuvaisia merenkulusta ja merenkulkijoiden tekemästä työstä, sillä jopa 90% Suomen tuonnista ja viennistä kuljetetaan meriteitse. Juttusarjan aikana saamme kuulla merenkulkijoiden eri työtehtävistä, sekä millaista työskentely merellä oikeasti on. Juttusarjaa voi seurata Suomen Varustamoiden somekanavissa tunnisteella #TerveisiäMereltä!

Saku Rajala on 16-vuotias merenkulkualan vahtiperämiesopiskelija Satakunnasta. Rajala opiskelee Rauman merikoulussa Winnovassa ja suorittaa kansipuolen työharjoittelua VG Shipping varustamon m/s Eeva Vg:llä.

Rajala on sosiaalinen ja utelias luonne. Hän nauttii uusien asioiden näkemisestä ja kokemisesta, joten merityö tuntui luonnolliselta valinnalta seikkailumieliselle nuorelle miehelle. Toisen asteen koulutusta valitessa, vaakakupissa painoi myös se, että merenkulkualalta mahdollisuudet ammattikoulun jälkeisiin opintoihin ammattikorkeakoulussa ovat hyvät.

Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin edellinen – monipuolinen merityö kasvattaa ihmisenä ja osana sosiaalista ympäristöä

Minkälaisella laivalla työskentelet?

VG Shippingin general cargo alus m/s Eeva Vg kuljettaa pääasiassa bulkkirahtia, kuten esimerkiksi viljaa. Harjoitteluni aikana laiva on käynyt mm. Virossa, Belgiassa, Alankomaissa ja Ruotsissa.

Kerro työstäsi, mitä työtehtäviä työpäivääsi yleensä kuuluu?

Työpäivääni kuuluu lähes joka päivä jonkinlaisia huollon ja kunnossapidon työtehtäviä. Vaikka työtehtävät useasti ovat samantyyppisiä, ei yksikään päivä ole samanlainen kuin edellinen. Olen myöskin ollut mukana yövahdinajossa, eli ollut yöllä komentosillalla tarkkailemassa ympäristöä mahdollisen toisen laivan tai muun kohteen varalta.

Mikä on työssäsi parasta?

Työssäni parasta on muuttuvat olosuhteet ja tilanteet, sekä työkaverit. Kaikki työpäivät ovat erilaisia ja huumorilla saadaan sadepäivästäkin tehtyä parempi. Hienoa on myöskin nähdä uusia paikkoja.

Laivalla suunnitelmat voivat monen tekijän vuoksi muuttua paljon, jonka vuoksi epäsäännöllisyys ja muutokset ovat osa laivan arkea. Työympäristönä laiva on monipuolinen, sosiaalinen ja kasvattava. Työ laivalla kasvattaa ihmisenä ja osana sosiaalista ympäristöä.

Miten olet sopeutunut merityöhön ja esim. poissa kotoa olemiseen?

Olennainen osa merellä tehtävää työtä on kotoa poissa oleminen. Joitakin ajatus neljän viikon kotoa poissa olemisesta ahdistaa, mutta tilannetta helpottaa nykyaikana yleisemmiksi tulleet hyvät puhelinyhteydet. Kotiin soittamiseen on mahdollisuus lähes aina, kun olemme lähempänä rannikkoa. Vaikka itselläni ei koti-ikävä kovin vahvasti laivalla nouse esiin, niin aina on hyvä mieli kun pääsee omaan sänkyyn taas nukkumaan.

Miten rentoudut ja vietät vapaita hetkiä laivalla ollessasi?

Laivalla työskentely ei ole ympäri vuorokauden työtä. Laivallakin on vapaa-aikaa. Sen voi käyttää esim. televisiota katsellen, musiikkia kuunnellen, lehtiä lukien tai vaikkapa kuntosalilla urheillen. Monesti mukava tapa viettää vapaa-aikaa on hytissä lepääminen. Vapaa-ajan tekemistä riittää hyvin. Itse pidän erityisesti musiikin kuuntelemisesta vapaa-ajallani.

Mitä terveisiä lähettäisit maakravuille, joita mahdollisesti merityö kiinnostaa?

Haluan sanoa kaikille merenkulkualasta kiinnostuneille, että tulkaa ja kokekaa. Tällä alalla on paljon tarjottavaa, jos uusien asioiden kokeminen kiinnostaa. Hyvää alkavaa syksyä kaikille!

 

***

Seuraavaksi terveisensä mereltä lähettää Tuukka Niinikorpi. Niinikorpi työskentelee Viking Line varustamon toistaiseksi uusimman ropax-aluksen M/S Viking Gracen hotelliosastolla ns. hotellikallena eri logistiikkahommissa.

38-vuotias ammattikoulussa aikoinaan opiskellut Niinikorpi on työskennellyt laivoilla jo 18-vuotiaasta saakka. Työssä viehättää itsenäisyys, monipuolisuus ja tietysti meri elementtinä. Vapaa-ajalla ulkoilu, lapset ja autoharrastus pitää miehen liikkeessä.

Merillä vaaditaan nopeaa reaktiokykyä jos tulee mutkia matkaan, mutta haasteet pitävät mielen virkeänä

Millä laivalla ja reitillä työskentelet? 

-Viking Linen M/S Viking Grace, joka kulkee reiteillä Tku-Lå-Sto-Mar-Tku. Laiva on toistaiseksi varustamon tuorein alus. Ensimmäinen LNG:llä toimiva matkustaja-alus, joka kuljettaa matkustajien lisäksi rahtia.

Kerro työstäsi, mitä työtehtäviä työpäivääsi yleensä kuuluu?

-Hoidan itsenäisesti laivan pyykkilogistiikan, kuin myös hotelliosaston tavaralogistiikan. Myös muiden osastojen siivoukseen, jätteisiin jne. liittyvä tavara kulkee käsieni kautta saapuessaan laivaan. Päivään kuuluu edellä mainittujen asioiden lisäksi monia tehtäviä esim. siivoukseen liittyvien koneiden kuten laivan imureiden huoltotyö. Lisäksi näin korona aikana myös siivoustyötä.

Mikä on työssäsi parasta?

-Itsenäinen työskentely ja merimaisemat ja tietysti itse meri kaikissa elementeissään.

Millainen laiva on työympäristönä?

-Päivät ja viikotkin voivat olla toisintoa toisistaan, mutta lyhyellä reitillä ei tarvitse isoa mutkaa tulla matkaan, kun joku asia ei sujukaan totutusti tai tapahtuu vaikka jokin tekninen ongelma. Silloin pitää reagoida, toimia ja ratkaista ongelma silmän räpäyksessä. Eli koskaan ei tiedä minkä nurkan takana odottaa seuraava haaste, joka sitten taas pitää mielen virkeänä.

Miten olet sopeutunut merityöhön ja esim. poissa kotoa olemiseen?

-Hyvin olen sopeutunut, työ ei ole mahdollista jos pois kotoa oloon ei sopeudu.

Miten rentoudut tai vietät vapaita hetkiä laivalla ollessasi?

-Olemalla yhteydessä kotiin ja viettämällä aikaa työkavereiden kanssa, sekä tietysti nukkumalla.

Onko sinulla aiempaa työkokemusta meriltä, mistä?

-Aloitin 18 vuotiaana M/S Isabellassa hotellikallena.

Mikä sai hakeutumaan merialalle töihin?

-Sattuman kautta ja osaltaan asiaan vaikutti myös se, että työskentelin aikanaan Turussa rantasiivoajana.

Mitä terveisiä lähettäisit maakravuille, joita mahdollisesti merityö kiinnostaa?

-Ehdottomasti vaan kokeilemaan! Varsinkin tämän pandemia ajan jälkeen tarvitaan suomalaisia merimiehiä pitämään laivat liikkeellä ja miehitettyinä. 

 

***

Silvia Luja työskentelee laivansähköasennuksen harjoittelijana Finnlines varustamon m/s Finnsun laivalla ja opiskelee Rauman WinNovassa.

37-vuotias Silvia Luja on entinen kokki, joka päätti lukea itselleen uuden ammatin merityön parista. Aiemmin hän on opiskellut maasähköpaperit, mutta työllistyminen alalle osoittautui hankalaksi ja kokkityöt jatkuivat. Päätös hakeutua uudelleen kouluun kyti kuitenkin voimakkaana takaraivossa ja kun ravintolat alkuvuodesta 2020 suljettiin ja ravintolahenkilöstö lomautettiin, päätös oli helppo. ”-En kauaa miettinyt, vaan pakkasin elämäni, muutin Raumalle ja aloitin opinnot merikoulussa. Vielä en ole katunut sekuntiakaan!” kertoo Luja.

Luja on muuntosähkökoulutuksessa, eli päivittää aiempaa sähkötietämystä laivaympäristöön sopivaksi. Hän valmistuu laivasähköasentajaksi. Finnsun on roro-alus, jolla kuljetetaan pääasiassa paperia, mutta yleensä mukana on myös isoja työkoneita, uusia autoja ja kuulemma joskus on viety jopa junanvaunuja, sekä armeijakalustoa. Reitti kulkee väliä Kotka – Helsinki – Antwerpen – Zeebrugge – Tilbury – Bilbao – Paldiski – Pietari. ”-Vaikka rajoitusten vuoksi maihin pääsy on hyvin rajallista, niin kyllä on matkustamisen tuntua silti! On mukavaa nähdä erilaisia maisemia ja haistella eri leveysasteiden tuoksuja. Merikin on erivärinen Biskajanlahdella kuin Itämerellä.” Luja summaa.

Merityöhön hakeutuminen oli yksi elämän parhaita päätöksiä – työmaisemiin ei kyllästy koskaan

Kerro työstäsi, mitä työtehtäviä työpäivääsi yleensä kuuluu?

-Aloitan työpäiväni konekierroksella, eli kierrän konehuoneen läpi ja silmämääräisesti tarkistan, että kaikki on kunnossa. Valaisimet palavat, hälytysvalot ja -sireeni toimivat, vesitiiviit ovet liikkuvat normaalisti jne. Sitten kirjaan ylös katodisen järjestelmän päivittäiset lukemat, sekä tarkistan, mikä on käyttövesilämmittimen lämpötila.

Tämän jälkeen ryhdytään hommiin. Yleensä jonossa on muutama keskeneräinen huoltotyö. Jotkut työt on pakko tehdä laivan ollessa satamassa, ja toiset taas kun koneet ovat käynnissä. Suurin työllistäjä sähkärillä lienee kuitenkin koko laivan valaistuksesta huolehtiminen, sillä lamppuja todellakin riittää! Ja aina on myös oltava valmiudessa sen varalta, että jotakin jossakin hajoaa. Tällöin pyritään mahdollisimman nopeasti selvittämään mistä vika johtuu ja kuinka se korjataan. Sähköasentaja on ikään kuin laivan kiertävä huoltomies, sillä hän kulkee päivittäin ympäri laivaa ja käy tarkistuskierroksilla paikoissa joissa muut eivät välttämättä käy koskaan. Sähkärillä ei taatusti ole koskaan kahta samanlaista työpäivää!

Mikä on työssäsi parasta?

-Työssäni parasta on se, kun saa korjattua jonkin vian ja laite lähtee jälleen toimimaan. Vianhaku on mielenkiintoista vaikkakin joskus aikaa vievää hommaa, mutta on muistettava että olemme tekemisissä koneiden kanssa ja aina on olemassa jokin syy miksi kone käyttäytyy tietyllä lailla. Ongelmanratkaisua, luovuutta ja pikkutarkkaa näperrystä – sopii kaltaiselleni puoliperfektionistille erinomaisen hyvin!

Millainen laiva on työympäristönä?

-Vaikka huonoina päivinä ja väsyneenä joskus vertaankin laivaympäristöä vankilaan, niin täysihoitola olisi kuitenkin osuvampi ilmaisu. En osaa kylliksi kiittää kokkia joka päivä siitä, että edessäni on kolmesti vuorokaudessa lämmin ateria ja yleensä vielä muutama eri ruokalaji, joista valita mieleisensä. Sauna on aina iltaisin lämmin ja puhtaat pyyhkeet viikattuna kaapissa. Ainoa mistä huolehdit itse on pyykinpesu ja oman hytin siisteys. Tietynlainen armeijamainen rutiini sopii ainakin itselleni ilmeisen hyvin.

Päivät kuluvat kuin huomaamatta kun joka aamu heräät samaan aikaan, ihastelet taas kerran uskomattoman kaunista auringonnousua, käyt aamiaisella ja lähdet töihin. Lounas ja kahvitauot pidetään aina samaan aikaan ja konehuoneen työpäivä päättyy päivälliseen, lukuun ottamatta vahtivuorossa olijaa, sillä laivalla jotkut ovat aina töissä tai valmiudessa 24/7. Ruokailun jälkeen jokainen sitten tekee mitä huvittaa. Yleensä jos puhelimissa on kuuluvuudet niin käytävillä on hiljaista kun kaikki datailevat hyteissään, mutta jos olemme kaukana maista niin yhteydet ovat todella huonot ja silloin vietämme aikaa porukalla päivähuoneessa. Tiivis yhteisö ja yhteinen tekeminen luovat hyvää ryhmähenkeä ja kivassa porukassa on myös kiva tehdä töitä!

Miten olet sopeutunut merityöhön ja esimerkikisi poissa kotoa olemiseen?

-En ole oikeastaan koskaan ollut mikään kotihiiri, vaan aika menevää tyyppiä ja aina jokin uusi seikkailu suunniteltuna, joten minua ei haittaa olla pitkiäkin aikoja reissussa. Tykkään siitä, että ensin tehdään putkeen paljon töitä, jonka jälkeen on putkeen paljon vapaata ja aikaa harrastella, levätä, nähdä kavereita, laiskotella, matkustella, ihan mitä tahansa. Olen koko ikäni tehnyt ravintola-alalla vuorotyötä, ja vapaa-aika oli aina todella kortilla, joten nyt kun kovasta duunista saa palkinnoksi kallisarvoista omaa aikaa niin työmotivaatiokin on korkeammalla kuin koskaan.

Miten rentoudut ja vietät vapaita hetkiä laivalla ollessasi?

-Saunassa hikoillessa ehtii käymään työpäivän mielessään läpi ja ikään kuin siitä siirtyä vapaalle. Laivoissa on aina tarjolla kirjoja ja elokuvia, joten tulee luettua jonkin verran hytissä makoillen tai sitten rentoudun peiton alla leffaa tuijotellen. Joskus katsotaan päivähuoneessa porukalla leffaa tai lätkämatsia ja viikonloppuisin lauletaan karaokea.

Talvella kudoin villasukkia silloisen harjoittelulaivani miehistölle pientä maksua vastaan, jotta sain osteltua kanttiinista karkkia, sillä en älynnyt ottaa yhtään käteistä mukaan laivaan. Finnsunin helmi on kuitenkin päivähuoneesta löytyvä filippiiniläinen versio korona-pelistä, jonka äärellä on käyty jo kahdet ysipallo-mestaruuskisat! Joka reissulla kotimatkalla järjestetään myös bingo, enkä ole koskaan kokenut tiiviimpää jännitystä ja voitontahtoa kuin edellisessä bingossa! Ja jos ei vapaa-ajallaan muuta keksi tai jaksa, niin nukkuminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.

Onko sinulla aiempaa työkokemusta meriltä?

-15 vuodesta ammattikokkina vietin kaksi Silja Serenaden ravintoloissa ja tykkäsin kyllä laivaelämästä jo niissäkin hommissa. En varmaan koskaan kyllästy auringonnousuihin ja -laskuihin merellä! Maisemat on ihan älyttömän upeita!

Mikä sai sinut hakeutumaan merialalle?

-Minulla oli jo sähkärin paperit taskussa ja pari vuotta laivaelämää takana, joten päätin yhdistää nämä kaksi ja kouluttautua laivasähkäriksi. Tähän mennessä yksi elämäni parhaita päätöksiä! Toivon todella, että tällä kertaa työllistyn valmistuttuani.

Mitä terveisiä lähettäisit maakravuille, joita mahdollisesti kiinnostaa merityö?

-Aina kannattaa kokeilla! Maihin pääsee kyllä takaisin töihin jos merielämä ei maistukaan tai kaipaa tasaisempaa arkirytmiä, mutta ehdottomasti suosittelen laivaelämää jos sellainen vähääkään kiinnostaa.

Suolaveden makuisia terveisiä aurinkoisesta Zeebruggen satamasta!