Ukrainan sodan vaikutukset merenkulkuun ja huoltovarmuuteen

28. elokuuta 2023

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut merenkulkuun ja Suomen logistiseen järjestelmään merkittävästi. Suomen riippuvaisuus merikuljetuksista on kasvanut entisestään. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja itärajan mentyä kiinni merikuljetusten osuus ulkomaankaupasta kohosi joulukuussa 2022 jo 95 prosenttiin. Muissa EU-maissa merikuljetusten osuus on keskimäärin kolmekymmentä prosenttia. Suomen satamien liikennemäärät ja laivakäynnit ovat lisääntyneet sodan alkamisen jälkeen.

Keväällä 2022 pakotteet, boikotit ja turvallisuusriskit vaikuttivat vahvasti merenkulkuun ja varustamojen toimintaan.  Kaikki yhdeksän Venäjälle liikennöinyttä suomalaista varustamoa lopettivat liikenteen Venäjän satamiin sodan alkamisen jälkeen. Pakotteet ovat vaikuttaneet logistiikkaan ja merikuljetuksiin sekä suoraan että välillisesti. Lisäksi eri puolella Eurooppaa esiintyi boikotteja, joissa esimerkiksi satamatyöntekijät eivät käsitelleet venäläisten alusten ja Venäjältä saapuvien alusten lasteja. EU:n viidennessä pakotepaketissa mukana ollut satamapakote tuli voimaan huhtikuussa 2022. Pakote kieltää Venäjän lipun alla olevien alusten tulon EU-satamiin. Keväällä 2022 suomalaiset matkustajavarustamot kuljettivat sotaa paossa olevia ihmisiä korvauksetta laivoilla. Suomen Varustamot ja ko. laivayhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä Rajavartiolaitoksen, Migrin ja Punaisen Ristin kanssa sotaa paossa olevien ihmisten auttamiseksi.

Venäjän satamat ja aluevedet julistettiin sotariskialueeksi kansainvälisen Joint War Committeen toimesta huhtikuussa 2022. Laivojen vakuutukset nousivat merkittävästi ja lähes kaikki länsimaiset varustamot lopettivat liikennöinnin Venäjälle. Merikuljetusten reitit ovat muuttuneet ja kuljetusmatkat pidentyneet. Saimaan kanavan liikenne on käytännössä loppunut. Itämeren syöttöliikenteen reititykset ovat muuttuneet Venäjän satamien jäätyä pois kierrosta. Merikuljetuksille löydettiin kuitenkin uudet kuljetusreitit muutamassa kuukaudessa ja markkinat sopeutuivat uuteen tilanteeseen.

Sodan ja siitä johtuvien sanktioiden vaikutukset öljykuljetuksiin ovat olleet merkittävät. Venäjän öljy matkaa tällä hetkellä Suomenlahden satamista Aasiaan, mm. Intiaan ja Kiinaan. Suomeen öljy kuljetetaan mm. Norjasta ja Iso-Britanniasta. Yksi huolestuttavimpia muutoksia on ollut Venäjän öljykuljetusten siirtyminen niin sanotun varjolaivaston kuljetettavaksi. Alusten heikompi kunto, jääluokituksen puuttuminen ja miehistön kokemattomuus navigointiin Suomenlahden vaativissa olosuhteissa lisäävät öljyonnettomuuden riskiä.

Mustanmeren tilanne on epävakaa. Useiden Ukrainan satamien ympäristö on miinoitettu. Yli kolmesataa merenkulkijaa ja 62 alusta jäivät jumiin Ukrainan satamiin sodan alettua. Pääosa kansainvälisestä miehistöstä on kuitenkin pystytty vaihtamaan ukrainalaisiin merenkulkijoihin. Viljasopimus mahdollisti viljan viennin kolmesta Ukrainan 18 satamasta, mutta heinäkuussa 2023 Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä viljasopimuksesta.

Itämeren turvallisuustilanne on muuttunut vuosiksi eteenpäin ja meriliikenteen häiriöiden riskit ovat kasvaneet merkittävästi.

 

Vaikutukset merenkulun huoltovarmuuteen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on korostanut huoltovarmuuden merkitystä. Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Maantieteellisestä sijainnistamme johtuen me olemme täällä pussin perällä erityisen riippuvaisia merikuljetuksista. Merikuljetuksia ei ole mahdollista korvata muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin.

Suomen vahvuus on varautumistyön pitkäjänteisyys ja yhteistyö. Huoltovarmuuden varautumistyötä on tehty systemaattisesti vuosia viranomaisten ja elinkeinon yhteistyöllä huoltovarmuusorganisaatiossa. Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspooli tukee merikuljetusten jatkuvuuden hallintaa ja varautumista vakaviin häiriöihin ja poikkeusoloihin.

 

Huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan kuin väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat markkinaehtoisesti. Mutta jos tilanne kehittyy niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme suomalaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien suomalaisten merenkulkijoiden sekä poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen varassa. Merenkulun huoltovarmuuden kannalta oleellisia tekijöitä merikuljetusten lisäksi ovat mm.  satamien lastinkäsittelyn sekä muun kuljetus- ja varastointikapasiteetin saatavuus häiriötiloissa.

Kauppa-aluksen suhde Suomen viranomaisten toimivaltaan ja sidos huoltovarmuuteen on keskeisesti yhteydessä paitsi aluksen rekisteriin, myös mm. aluksen määräävään omistukseen ja alusta operoivan varustamon kotipaikkaan. Vakavissa kriisitilanteessa viranomaisilla on valmiuslain perusteella mahdollisuus ohjata ja tarvittaessa priorisoida Suomen rekisterissä olevia aluksia.

Suomen lipun alla olevat alukset työllistävät suomalaisia merenkulkijoita. Suomalaiset merenkulkijat ovat ns. VAP-henkilöstöä eli heidät on pääosin vapautettu aseellisesta palveluksesta hoitamaan Suomen elintärkeitä huoltovarmuus- ja sotatarvikekuljetuksia vakavissa kriisitilanteissa.

Pohjoiset olosuhteet tuovat lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Suomeen voi turvallisesti liikennöidä jääolosuhteissa vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset. Riittävän jäävahvisteisen suomalaisen tonniston ja jäänmurtopalvelujen saatavuus on keskeistä huoltovarmuuden turvaamisessa poikkeusoloissa. Vesikuljetuspoolin tilaaman Suomen merikuljetusten huoltovarmuuskapasiteetti -selvityksen johtopäätöksenä on, että kotimaisia aluksia on liian vähän Suomen huoltovarmuuskuljetuksiin.

Rahtialusten lisäksi matkustaja-autolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Matkustaja-autolautat ja ropax-alukset kuljettavat valtaosan Suomen kappaletavarasta, ml. elintarvikkeet, lääkkeet ja teollisuuden varaosat. Poikkeusoloissa näiden alusten merkitys korostuu entisestään, koska ne soveltuvat erityyppisten lastien kuljettamiseen sekä sotatarvikekuljetuksiin ja kansalaisten evakuointikuljetuksiin.