Fit for 55 ilmastopaketti ja vaikutukset merenkulkuun

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 kattavan Fit for 55 ilmastopaketin, joka sisältää useita aloitteita eurooppalaiseen ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n tavoitteena on nettopäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lisäksi EU haluaa olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastopaketissa on kolme merenkulkua keskeisesti koskevaa aloitetta:

  • Merenkulun sisällyttäminen EU:n päästökauppaan
  • FuelEU Maritime vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi
  • Energiaverodirektiivin uudistus

Merenkulku osaksi päästökauppaa

Ilmastopaketissa esitetään merenkulun liittämistä osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää (EU Emissions Trading System, ETS). Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kaikilta järjestelmään kuuluvilta sektoreilta yhteensä 61 prosenttia. Päästökauppa kattaa hiilidioksidipäästöt, joista ylivoimaisesti suurin osa merenkulusta aiheutuvista päästöistä koostuu. Käytännössä varustamo tai liikennöinnistä vastaava taho joutuisi ostamaan ja luovuttamaan päästöoikeuksia aiheuttamansa CO2-päästömäärän mukaan. Päästökaupan piiriin kuuluisi esityksen mukaan yli 5000 GT kokoluokan alukset ja se kattaisi kaikki EU:n sisäiset matkat ja 50 prosenttia EU:n ulkoisesta liikennöinnistä. Merenkulku sisällytettäisiin järjestelmään asteittaan vuoteen 2026 mennessä.

LVM:n tekemien laskelmien mukaan, Suomen meriliikenteen vuosittaiset lisäkustannukset sisältäen rahti- ja matkustajaliikenteen olisivat satoja miljoona euroja vuosittain. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat merenkulun ulkopuoliset tekijät ja hintakehitystä on vaikea ennustaa (päästöoikeuden hinta oli 15.3.2022 77,43e/tonni).

Komission esityksessä ei huomioitu talvimerenkulkua, joka lisää polttoainekulutusta ja näin ollen päästökaupan kustannusvaikutuksia. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista ja jäävahvistetuista aluksista ympäri vuoden. Kompensaatio sekä jäävahvistetuille aluksille että jäissä kululle on välttämätön kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja toimivien merikuljetusten takaamiseksi.

Fuel EU Maritime edistää uusiutuvia polttoaineita

Fuel EU Maritime on toinen merkittävä ilmastopakettiin sisältyvä esitys, jonka tavoitteena on edistää vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa meriliikenteessä. Esitys sisältää uuden polttoainestandardin ja velvoitteen matkustaja-autolautoille, risteilijöille ja konttialuksille käyttää maasähköä EU:n satamissa. Polttoainestandardin soveltamisen laajuus olisi sama kuin päästökaupassa, eli se koskisi yli 5000 GT kokoluokan aluksia ja kattaisi kaikki EU:n sisäiset matkat ja 50 prosenttia EU:n ulkoisesta liikennöinnistä. Polttoainestandardi astuisi voimaan vuoden 2025 alussa ja maasähkön käyttövelvoite tulisi voimaan vuodesta 2030.

Esityksen mukaan kaikille aluksille laskettaisiin kasvihuonekaasuintensiteetti-indeksiarvo aluksen käyttämän energian perusteella. Sallitun kasvihuonekaasuintensiteetin maksimirajaa lasketaan asteittain aina viiden vuoden välein. Käytännössä raja-arvon laskeminen tarkoittaa, että viiden vuoden välein suurempi osa aluksen käyttämästä fossiilisesta energiamäärästä on korvattava uusiutuvalla energialla.

Polttoainestandardi asettaa myös tiukat kestävyyskriteerit uusiutuville ja vähähiilisille polttoaineille. Nollapäästöisiä meriliikennepolttoaineita ei ole saatavilla, eikä sellaisia polttoaineita käyttäviä polttomoottoreita ole vielä kaupallistettu. Tämä tarkoittaa, että polttoainestandardi on käytännössä kauppa-aluksille pakollinen biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden sekoitevelvoite. On arvioitu, että esitys lisää merkittävästi aluksien polttoainekustannuksia johtuen uusiutuvien polttoaineiden huomattavasti kalliimmasta hinnasta. Kasvaviin polttoainekustannuksiin on mahdollista vaikuttaa panostamalla aluksen operatiiviseen energiatehokkuuteen, samalla kun päästökauppakustannus laskee uusiutuvan polttoaineen ja energiatehokkuuden seurauksena.

Vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden riittävä saatavuus ja hinta tulee olemaan tulevaisuudessa avainkysymys. Kuten päästökaupassa, komission FuelEU Maritime esityksessä ei ole huomioitu talvimerenkulkua. Suomi on esittänyt komissiolle laskentamenetelmän, jonka avulla voidaan vähentää uusiutuvan energian käyttötarvetta suhteessa talvimerenkulun aiheuttamaan lisäenergiakulutukseen.

Energiaverodirektiivin uudistus toisi bunkkeriveron

Ilmastopakettiin sisältyvä energiaverodirektiivin uudistus asettaisi merenkulun polttoaineen veronalaiseksi. EU asettaisi vähimmäisverokannat, jotka perustuisivat polttoaineen energiasisältöön (euroa/gigajoul). Meriliikenteen käyttämät polttoaineet olisivat välillä 0,15–0,9 €/GJ.

Veroa sovellettaisiin rahtiliikenteeseen ja säännölliseen matkustajaliikenteeseen (ropax-alukset) EU:n sisäisessä liikenteessä. Myös satamissa käytettävä maasähkö olisi veronalaista, mutta maasähkön verottaminen ei olisi pakollista. Ehdotuksen on saatava neuvoston täysi yksimielisyys, jotta se voidaan hyväksyä.

Lisäksi merenkulkuun vaikuttaisi ilmastopakettiin kuuluva aloite vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfradirektiivistä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfradirektiivin avulla komissio velvoittaa jäsenmaita tarjoamaan maasähköä kauppa-aluksille TEN-T ydinverkkoon kuuluvissa satamissa.

Merkittäviä kustannusvaikutuksia odotettavissa

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt alustavat laskelmat ilmastopaketin eri osa-alueiden yhteiskustannusvaikutuksista. Kustannukset on laskettu tarkoilla luvuilla, mutta taulukossa kustannukset esitetään epävarmuuksien takia pyöristetyin luvuin. Huolena on, että kustannukset nousevat arviotakin korkeammaksi vaikean ennakoitavuuden vuoksi.

 

 

  • Ilmastopaketin kustannusvaikutukset merenkulkuun ovat suuret ja vaativat varustamoilta merkittäviä investointeja.
  • Kustannusvaikutus osuu Suomeen muita EU-maita ankarammin. Suomen erityinen haaste on poikkeuksellisen pitkät EU:n sisäiset kuljetusmatkat ja talvi.
  • Talvimerenkulun kompensaatio sekä päästökaupassa että Fuel EU Maritime vaatimuksissa on välttämätön kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja toimivien merikuljetusten takaamiseksi. Suomen hallitus on linjannut talvimerenkulun huomioimisen yhdeksi päätavoitteekseen neuvotteluissa.
  • Polttoainekustannusten kasvun lisäksi, uusiutuvien polttoaineiden riittävään saatavuuteen liittyy epävarmuutta.
  • Uusien teknologioiden ja päästöttömien energialähteiden kehitystä on vauhditettava.
  • Päästökaupasta saatavat tulot olisi suunnattava kokonaisuudessaan päästöttömän merenkulun kehittämiseen ja aluskannan uudistamiseen tarvittaviin investointeihin.
  • Lisäksi tarvitaan kansallisia kannustimia mahdollisimman pian.
  • Merenkulun päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti globaalien tavoitteiden ja niitä edistävän sääntelyn kautta. Tämä olisi paitsi kilpailullisesti oikeudenmukaista, myös tehokkain tapa vähentää päästöjä.
  • Nyt sääntely etenee sekä EU:n että globaalilla tasolla, mikä voi aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja ylimääräistä raportointia ja hallintokustannuksia. Sääntelyä tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Ilmastopaketin käsittely EU:ssa on alkanut ja neuvotteluiden odotetaan kestävän 1,5–2 vuotta. 90 prosenttia maailmankaupasta kuljetetaan meritse, ja alle kolme prosenttia päästöistä aiheutuu meriliikenteestä. Meriliikenne on ympäristöystävällisin liikennemuoto, varsinkin kun kuljetetaan suuria tavaramääriä. Euroopan komissio pyrkii lisäämään EU:n sisäisen merenkulun osuutta tavaraliikenteestä 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Sinikka Hartonen
Johtava asiantuntija, Ympäristö ja Teknologia

Sinikka Hartonen vastaa ympäristöön ja teknologiaan liittyvistä kysymyksistä. +358 40 732 3164 sinikka.hartonen@shipowners.fi