Suomen Meriklusteri: Yhdessä kohti vihreää tulevaisuutta seminaarissa keskusteltiin Suomen roolista vihreässä siirtymässä

2. toukokuuta 2023

Suomella voi olla merkittävä rooli merenkulun vihreän siirtymän ratkaisuissa. Iso systeeminen murros tapahtuu, kun hiilelle tulee hinta globaalisti ja uusia, fossiilittomia polttoaineita on saatavilla riittävästi.

Suomen Meriklusteri kokosi meriklusterin ammattilaiset Clarion Helsinkiin keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, merenkulun vihreästä siirtymästä ja talvimerenkulusta 27.4.2023. Suomen Meriklusterin järjestämässä tilaisuudessa keynote puhujina oli Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki. Tämän lisäksi käytiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja merenkulun vihreästä siirtymästä ja hiilineutraaleista merikuljetuksista sekä sujuvasta ja turvallisesta talvimerenkulusta.

Taalaksen puheenvuorossa käsiteltiin laajasti ilmastonmuutoksen tilannetta ja vaikutuksia sekä merten roolia ilmastonmuutoksessa. Epäonnistuminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ovat suurimpia riskejä maailmantaloudelle 10 vuoden aikajänteellä. Tällä hetkellä 15 prosenttia maailman energiatarpeesta tuotetaan ilmastomyönteisellä energialla ja 85 prosenttia fossiilisella energialla. Taalaksen mukaan luvut olisi käännettävä toisin päin mahdollisimman nopeasti. Vaikka kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku aiheuttavat vain kaksi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, on vihreä siirtymä välttämätön myös merenkulussa, tästä koko sali oli samaa mieltä.

Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen puheenvuoroa ilmastonmuutoksesta kuunneltiin salissa tarkkaan.

 

Kivimäki toimi toisena puhujana ja nosti esiin meriliikenteen suuret teemat – kasvihuonepäästöjen vähentäminen, geopoliittisten jännitteiden vaikutus meritse kulkevaan maailmankauppaan, osaavien merenkulkijoiden riittävyys, polttoaineiden hintojen nousu sekä automaatio ja digitalisaatio. Kivimäki nosti ylös myös EU rahoituksen merkityksen  vihreän siirtymän vauhdittamisessa ja talvimerenkulun mahdollistamisessa. Sujuva, ympärivuotinen meriliikenne on välttämätöntä Suomelle. Jäänmurtajien tulevissa hankinnoissa tulee korostumaan myös käyttövoimavalintojen kestävyys murtajan koko elinkaaren aikana.

Elinkeinon edustajista koostuva paneeli keskusteli vihreän siirtymän ja hiilineutraalien merikuljetusten vauhdittamisesta. Panelistien mukaan Suomella voi olla merkittävä rooli merenkulun vihreän siirtymän ratkaisuissa. Iso systeeminen murros tapahtuu, kun hiilelle tulee hinta globaalisti ja uusia, fossiilittomia polttoaineita on saatavilla riittävästi. Polttoaineiden tuotannon, jakeluinfran ja kilpailukykyisen hinnan merkitys on suuri. Myös digitalisaatiolla ja optimoinnilla on mahdollista parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä merkittävästi. Panelistien mielestä sääntelyn tulisi kannustaa energiatehokkuuteen ja olla yksinkertaista ja teknologianeutraalia. Lisäksi tarvitaan kannusteita sekä alusinvestointeihin että satamien sähköistämisinvestointeihin. Paneelissa muistutettiin myös siitä, että EU päästökauppaa on sopeutettava niin, että samoista päästöistä ei makseta kahta kertaa sitten kun IMO:n globaali taloudellinen ohjauskeino tulee.

Mikki Koskinen ESL Shippingistä, Patrik Rautaheimo, Elomaticista ja Marko Mykkänen Oulun Satamasta keskustelivat merenkulun vihreän siirtymän vauhdittamisesta.

 

Sujuvasta ja turvallisesta talvimerenkulusta keskustelivat Maunu Visuri Arctialta, Virpi Anttila Väylävirastosta, Heikki Seppänen Outokumpu Shippingistä ja Alina Koskela Metsäteollisuus Ry:stä. Suomen talous on riippuvainen sujuvasta meriliikenteestä kaikissa oloissa. Asiakasnäkökulma on selkeä – merikuljetusten on toimittava häiriöttömästi kaikissa oloissa ja jäänmuropalvelujen on palveltava asiakkaiden tarpeita. Sujuvan talvimerenkulun varmistamiseksi tarvitaan riittävä jäämurtajakalusto sekä  jäävahvisteiset, jäissäkulkukykyiset alukset. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla päätös jäänmurtajafliitin uudistamisesta. Yhteistyö Ruotsin kanssa keräsi kiitosta ja lisäksi toivottiin nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Viron kanssa Itämeren jäänmurtoyhteistyön edelleen tiivistämiseksi.

Tilaisuuden järjestivät meriklusterin keskeisiä elinkeinoja edustavat yhdistykset Suomen Varustamot ry, Suomen Satamaliitto ry, Satamaoperaattorit ry ja Meriteollisuus ry. Merenkulun säätiö rahoitti tilaisuutta.