Kansainvälisen yhteistyön lisääminen on kriittistä Itämeren alueen resilienssin ja varautumisen vahvistamisessa

25. maaliskuuta 2026

Ensimmäinen Nordic–Baltic Maritime Resilience Summit kokosi Itämeren alueen keskeiset sidosryhmät Helsinkiin keskustelemaan resilienssistä ja varautumisesta meriliikenteen näkökulmasta. Tapahtuma oli sekä ajankohtainen että tarpeellinen geopoliittisen toimintaympäristön muuttuessa.

Eurooppa on vahvasti riippuvainen meriliikenteestä. Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa 95% viennistä ja tuonnista kulkee meritse. Itämeren alueen kehittyvä turvallisuusympäristö, mukaan lukien varjolaivasto, kriittiseen vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuneet iskut sekä geopoliittisen tilanteen kasvava epävakaus, korostaa tarvetta avoimelle vuoropuhelulle ja tiiviille yhteistyölle alueen meriliikenteen toimijoiden kesken.

”Merikuljetusten resilienssi kytkeytyy suoraan taloudelliseen vakauteemme ja kilpailukykyymme, sillä olemme syvästi riippuvaisia merikuljetuksista. Kohtaamamme haasteet geopoliittisesta epävakaudesta hybridivaikuttamiseen ja Itämerellä liikennöiviin varjolaivaston aluksiin, eivät seuraa valtioiden rajoja. Siksi myös meidän ratkaisujemme on oltava rajat ylittävästi koordinoituja. Yhteistyö on vahvin voimavaramme”, toteaa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Lähes kaikki Itämerta ympäröivät Pohjoismaat ja Baltian maat olivat tilaisuudessa edustettuina. Asiantuntijoita kuultiin varustamoista, satamista, vakuutusyhtiöistä, puolustusvoimista, viranomaisista ja valtion hallinnosta sekä poliittisesta johdosta. Keskusteluissa keskityttiin konkreettisiin yhteistyömalleihin, riskienhallintakäytäntöihin ja operatiivisiin ratkaisuihin, jotka tukevat kriittisten merikuljetusketjujen jatkuvuutta ja huoltovarmuutta.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne avasi tilaisuuden. Hän korosti Suomen kansainvälisesti tunnustettua varautumisen tasoa, mutta muistutti samalla, että tehtävää riittää yhä.

Meriliikenteen häiriöt korostavat koordinoidun varautumisen kiireellisyyttä

Ohjelman edetessä asiantuntijapaneelien, parhaiden käytäntöjen esittelyjen ja vuoropuhelun myötä korostui tarve valtioiden rajat ylittävälle yhteistyölle, tehostetulle tiedonvaihdolle ja ennakoivalle suunnittelulle.

Hormuzinsalmen tämänhetkinen ajankohtainen tilanne on jälleen osoittanut sen, minkä merialan ammattilaiset jo tietävät: meriliikenne on altista häiriöille, joilla voi olla hyvin laaja-alaisia vaikutuksia. Jopa kriittiset kuljetukset voivat pysähtyä nopeasti. Viesti on selvä – varautuminen edellyttää ennakkosuunnittelua ja tukijärjestelmiä, kuten vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja riittäviä vakuutusratkaisuja.

Varautumisessa on huomioitava myös taloudellinen vakaus ja inhimillinen näkökulma. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö operatiivisella tasolla on välttämätöntä, ja harjoituskäytännöt ovat keskeinen osa kokonaisvaltaista varautumista.

Kansainvälisen, rajat ylittävän yhteistyön tulee säilyä keskiössä kaikilla osa-alueilla. Jokaisella maalla on omat vahvuutensa, ja tiiviimpi yhteistyö tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia oppia toisiltamme.

”Olemme kotimaassa tehneet paljon työtä Suomen satamien ja merikuljetusten jatkuvuuden ja kriisinkestävyyden eteen. Globaalissa maailmassa yksin puurtaminen ei riitä varautumisessakaan, vaan niin näkemyksiä uhkista kuin hyviä oppejakin on tärkeä jakaa myös läheisten kumppanien kanssa. Tapahtuma oli laatuaan ensimmäinen, joka kokosi tässä laajuudessa asiantuntijoita keskustelemaan meriliikenteen resilienssistä. Päivä tarjosi arvokkaan mahdollisuuden ajatustenvaihtoon naapurimaiden kanssa sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken”, tiivistää Suomen Satamt ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen.

Resilience Summitin järjestivät Suomen Varustamot ry, Suomen Satamat ry sekä Satamapooli ja Vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskeskuksen alaisuudessa, osana Helsingissä 23.–26.3.2026 järjestettävää Nordic–Baltic Maritime Forumia.