IMO:n MEPC 78 kokouksessa edistettiin merenkulun päästövähennyskeinoja

15. kesäkuuta 2022

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristönsuojelukomitea MEPC kokoontui hybridikokoukseen 6.–10.6.2022. Kokouksessa käsiteltiin keinoja kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian päivitystä. Asialistalla oli myös Suomelle tärkeä talvimerenkulun huomioiminen ja mm. polttoaineiden elinkaarianalyysiohjeet sekä muoviroska merissä.

Kokouksessa tarkennettiin ohjesäännöin jo viime vuonna neuvoteltua lyhyen aikavälin päästövähennyskeinoa. Keino koostuu olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamisesta ja alusten hiili-intensiteetin rajoittamisesta (EEXI ja CII).

Komitea käsitteli ja hyväksyi kaikki kokoustenvälisen kasvihuonekaasutyötyhmän ISWG-GHG 12 kokouksessa päätetyt ohjesäännöt. Mukana oli myös Suomelle erityisen tärkeä ohjesääntö, joka huomioi talvimerenkulun erityispiirteet (2022 Interim Guidelines on Correction Factors and Voyage Adjustments for CII Calculations”, CII Guidelines, G5). Jäävahvistetut IAS/IA jääluokkaan kuuluvat alukset ja jääluokitettujen alusten matkat jäissä huomioidaan nyt neuvotellussa uudessa sääntelyssä korjauskertoimin.

Varustamoiden kattojärjestö ICS ilmaisi pettymyksensä, ettei IMO:ssa hyväksytty korjauskerrointa joka huomioisi alusten operoinnin poikkeuksellisen huonoissa sääolosuhteissa. Asia vaikuttaa vääjäämättä aluksen hiili-intensiteetti luokitukseen ja sai myös paljon tukea jäsenvaltioilta. Komitean puheenjohtaja muistutti, että hiili-intensiteettimääräyksen liittyvä ohjesääntö on tilapäinen ja korjauskertoimien tarpeellisuutta voidaan myöhemmin uudelleen arvioida. IMO:n lyhyenaikavälin toimenpidemääräyksen toimivuutta ja täytäntöönpanoa onkin tarkoitus uudelleen arvioida ennen vuotta 2026.

Päästövähennysstrategian päivitys kirvoitti runsaasti keskustelua

Keskustelu alustavan kasvihuonekaasustrategian päivittämisestä jatkui. Edellisessä ympäristökomitean kokouksessa päätettiin tavoitteiden kiristämisestä ja jäsenmaat olivatkin jättäneet useita esityksiä siitä mitä pitäisi tavoitella ja millaisin askelin edetä. Keskustelussa vilahtelivat tavoitetasoa kuvaamassa termit ”net-zero”, ”carbon neutral” ja ”climate neutral”. On selvää, että käytettävistä termeistä tulee saada yhteinen ymmärrys, jotta kaikki tietävät millaisesta tavoitteesta ollaan sopimassa.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille huoli siitä, kuinka merenkulun vihreä siirtymä voidaan toteuttaa kaikille oikeudenmukaisella tavalla. Osallistujien keskuudessa tuntui vallitsevan yhteisymmärrys siitä, että etenemisessä on huomioitava mm. pienet saarivaltiot, jotka ovat usein täysin riippuvaisia merikuljetuksista sekä vähemmän kehittyneet maat. On selvää, että vauraammilta valtioilta odotetaan edelläkävijyyttä ja tukea.

Osallistujilla ei vielä ollut yhteistä näkemystä siitä pitäisikö pitkän aikavälin tavoitetta tukemaan asettaa jonkinlaisia välietappeja ja missä määrin tarvitaan vielä erilaisia vaikutusanalyysejä ennen lopullista päätöksentekoa.

Rakentumassa keskipitkän aikavälin toimenpiteiden kori

Päästöjen vähentäminen tulee vaatimaan vähä- ja nollapäästöisten polttoaineiden ja niihin liittyvien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Varustamoelinkeinon laajalti kannattama tutkimus- ja kehitysrahaston perustaminen ei edennyt. Rahasto olisi voitu saada toimintaan nopealla aikataululla ja näin se olisi voinut toimia kehityksen vauhdittajana.

Komitea ei pureutunut syvällisesti mihinkään yksittäiseen taloudelliseen ohjauskeinoon vaan niiden kehittäminen jatkuu työryhmätyönä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että komitea on edelleen rakentamassa ainakin kahdesta erityyppisestä toimenpiteestä syntyvää keskipitkän aikavälin päästövähennysmenetelmää. Koriin ollaan laittamassa taloudellisen ohjauskeinon lisäksi jonkinlainen polttoainestandardi.

IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian ja tulevien vuosien päästövähennysmenetelmien kehittäminen etenee sovitun aikataulun mukaisesti. Mikäli muutoksia ei tule, niin strategian päivityksen hyväksyminen sekä lisäksi mm. päätös maailmanlaajuisesta taloudellista ohjauskeinosta tehdään ensi vuonna.

Polttoaineiden elinkaarianalyysiohjeet kehitteillä

Kokoustenvälisen kasvihuonekaasutyötyhmän ISWG-GHG 11 kokouksessa aloitettua työtä polttoaineiden elinkaarianalyysiohjeista jatkettiin aikataulullisista haasteista huolimatta. Komitea päätti perustaa erillisen kirjeenvaihtotyöryhmän Kiinan, Japanin ja EU komission johdolla ja hyväksyi toimivaltakehyksen, jolla kirjeenvaihtotyöryhmä edistää ohjesäännön kehitystä. Päätettiin, että kirjeenvaihtotyöryhmä lähettää väliraportin työn edistymisestä seuraavaan MEPC.79 kokoukseen, sekä loppuraporttinsa MEPC.80 kokoukseen.

Kokouksessa keskusteltiin mustahiilipäästöjen sisällyttämisestä laskentakaavoihin ja päätettiin jatkaa vaiheittaista lähestymistapaa, jonka myötä mustahiilipäästöt lisätään laskukaavoihin aikaisintaan, kun kehitteillä oleva elinkaarianalyysiohjesääntö uudelleen tarkistetaan tulevaisuudessa. ISWG-11 kokouksessa on sovittu, että kasvihuonekaasuekvivalentti (CO2ekv) lasketaan kasvihuonekaasujen (CO2, CH4 ja N2O) GWP100 kertoimilla, mutta vertailua varten myös GWP20 kertoimilla.

Merten muoviroskaa pyritään karsimaan

Kalastusaluksista mereen päätyneet haamuverkot ovat valtamerissä meriympäristöongelma, ja hävinneiden tai poistettujen kalastusvälineiden raportointiin on yritetty useamman kokouksen ajan löytää ratkaisu. Kokouksessa käytiin neuvotteluita siitä, pitäisikö hyväksyä MARPOL:issa pakottava määräys kalastukseen käytettävien pyyntivälineiden merkitsemisestä, vai vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa. Suurten kalastusvaltioiden vastustuksesta huolimatta komitea päätti, että asiassa edetään pakottavalla määräyksellä. Komitea hyväksyi myös määräyksen, joka tekee jätepäiväkirjasta (Garbage Record Book) pakollisen asiakirjan aluksiin, joiden koko on 100-399 GT.

Välimeri lisättiin SECA rikkioksidien rajoitusalueeksi

Eräiden huolestuneiden jäsenmaiden kommenteista huolimatta, komitea päätti hyväksyä uuden päätöslauselman rikkidioksidipäästöjen ja partikkelipäästöjen valvonta-alueesta, joka kattaa koko Välimeren.

Painolastivesiyleissopimukseen tehtiin muutoksia

Kokouksen aikana painolastivesiarviointiryhmä kokoontui käsittelemään esityksiä painolastivesikysymyksiin liittyen. Kokouksessa hyväksyttiin mm. esitys kehittää painolastivesiyleissopimuksen arviointisuunnitelmaa sen toimivuuden tarkastelemiseksi ja parantamiseksi, uusi tulkinta painolastivesiyleissopimuksen sertifikaattimallista ja uusi menettelyohje puhdistusjärjestelmän teknisiä muutoksia varten.

Arviointiryhmässä ei päästy yksimielisyyteen, miten tulisi toimia ns. PCWQ-tilanteissa, eli satamissa, joissa painolastivesi on liian haasteellista puhdistettavaksi käsittelylaitteistolla. Asia on juridisesti ongelmallinen ja vaatii tarkempaa pohdintaa yksityiskohtaisen menettelytavan sopimiseksi. Arviointiryhmän tehtävänä oli myös luoda tarkentavia ohjeita siitä, miten ”Ballast Water Record Book” tulisi oikeaoppisesti täyttää, sillä selvityksen perusteella väärin täytetyt lokikirjat ovat todettu satamavaltiotarkastuksissa tavallisimmaksi puutteeksi. Asia siirtyi kuitenkin seuraavaan kokoukseen. Arviointiryhmällä oli myös tehtävänä luoda ohjeita, miten menetellä tilanteissa, joissa alus varastoi tilapäisesti harmaata vettä tai käsiteltyä käymäläjätevettä painolastitankissa, mutta asia päätettiin siirtää kirjeenvaihtotyöryhmän käsiteltäväksi ja kysymystä käsitellään uudestaan MEPC.79 kokouksessa.

Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi pakokaasupesureita koskevia ohjesääntöjä mm. liittyen päästöveden riski- ja vaikutustenarviointiin sekä ohjeisiin EGCS-jäämien toimittamisesta satamiin. Seuraava meriympäristönsuojelukomitean MEPC 79 kokous on 12.–16. joulukuuta 2022.

Lisätietoja antavat:

Sinikka Hartonen
Johtava asiantuntija, Ympäristö ja Teknologia

+358 40 732 3164
sinikka.hartonen@shipowners.fi

Mats Björkendahl
Erityisasiantuntija, Merenkulun ympäristöasiat ja alustekniikka

+358 400 665 228
mats.bjorkendahl@shipowners.fi