Merenkulun tukien leikkaus lisäisi työttömyyttä ja heikentäisi Suomen huoltovarmuutta

7. elokuuta 2025

Valtiovarainministeriön ehdottama leikkaus merenkulun miehistökustannusten palautusjärjestelmään olisi kestämätön ratkaisu suomalaisen merenkulun ja Suomen huoltovarmuuden kannalta. Leikkaukset johtaisivat Suomen lipun alla olevien alusten siirtämiseen muiden lippujen alle, vaarantaen Suomen oman kauppalaivaston ja meille elintärkeiden merikuljetusten huoltovarmuuden.

 Jos Suomi ainoana EU-maana toteuttaisi ehdotetut leikkaukset, Suomen lippu ei olisi enää kilpailukykyinen, johtaen alusten ulosliputtamiseen Suomesta muiden EU-maiden lippujen alle. Tämä johtaisi käytännössä tuhansien suomalaisten merenkulkijoiden työpaikkojen menettämiseen.

Leikkaukset eivät toisi säästöjä valtion budjettiin

Miehistökustannusten palautusjärjestelmä on käytössä kaikilla EU:n merenkulkumailla. Merenkulun tukijärjestelmä on luotu Suomen ja muun Euroopan turvaksi, jotta Euroopalla on omaa tonnistoa ja merenkulkijoita. Ilman tukijärjestelmää EU-lipuilla ei ole mahdollisuutta kilpailla niin sanottujen mukavuuslippujen kanssa. Kyseessä on koko EU:n laajuinen järjestelmä, jossa varustamolle palautetaan sen maksamat työnantajamaksut, koskien koko aluksen henkilöstöä.

Suomessa on käytössä palautusjärjestelmä, jossa varustamo ensin maksaa työnantajamaksut ja sen jälkeen ne haetaan valtiolta takaisin. Palautuksen määrä perustuu maksettuihin palkkoihin ja työnantajamaksuihin, eli eniten työllistävällä on eniten takaisin haettavia työnantajamaksuja. Suomen palautusjärjestelmän rakenteen takia rahat näkyvät omana budjettikohtanaan valtion budjetissa. Esimerkiksi Ruotsissa rahaa ei siirretä edestakaisin, eikä palautusjärjestelmä tästä syystä näy erillisenä yritystukena valtion budjetissa.

Koska kyseessä on palautusjärjestelmä, leikkaukset eivät toisi säästöjä valtion budjettiin, vaan päinvastoin lisääntyneen työttömyyden myötä aiheutuisi lisäkustannuksia.

Suomi on täysin riippuvainen merikuljetuksista

Suomen viennistä ja tuonnista 96 % kulkee meritse. Huoltovarmuuden kannalta on kriittistä, että Suomella on riittävästi kotimaista jäävahvistettua tonnistoa ja suomalaisia merenkulkijoita, jolla turvataan yhteiskunnan kannalta kriittiset kuljetukset kaikissa oloissa. Epävakaa maailmantilanne ja muuttunut turvallisuusympäristö lisäävät entisestään oman kauppalaivaston merkitystä.

”Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt ja Itämeren alueella varjolaivasto, erilainen häirintä ja sotilaallinen läsnäolo ovat arkipäivää. Muut EU-maat pohtivat parhaillaan, miten voisivat vahvistaa omaa kauppalaivastoaan. Ehdotettujen leikkausten sijaan, hallituksen tulisi vakavasti pohtia keinoja, joilla vahvistetaan omaa kauppalaivastoa ja varmistetaan että meillä on riittävästi suomalaisia merenkulkijoita vakavien kriisien varalle.” toteaa Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Rahtialusten ohella, matkustaja-autolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Alukset vastaavat valtaosasta Suomen kappaletavarakuljetuksista, tarkoittaen elintarvikkeita, lääkkeitä ja teollisuuden tarvitsemia tuotteita. Niiden merkitys kasvaa poikkeusoloissa, sillä niillä pystyy kuljettamaan monenlaista lastia sotatarvikkeista ja joukoista polttoaineisiin.

Hallituksen ei tule tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä, jotka vaarantavat Suomen oman kauppalaivaston, lisäävät työttömyyttä ja heikentävät meille elintärkeiden merikuljetusten huoltovarmuutta

 

Lisätietoja antavat:

Tiina Tuurnala, toimitusjohtaja

+358 40 547 6762 / tiina.tuurnala@shipowners.fi

Maija Mattila, Työmarkkina- ja lakiasianjohtaja

+358 400 560 594 / maija.mattila@shipowners.fi

Suomen Varustamot ry