Bittejä Horisontissa! – Merenkulun tulevaisuuden osaaminen ja koulutus

23. elokuuta 2018

Merenkulkuala on murroksessa. Ympäristövaatimusten kiristyessä ja teknologian kehittyessä, uusia haasteita toimintaympäristöön tuovat mm. maailmanlaajuiset megatrendit kuten digitalisaatio ja automaatio. Miten merenkulussa valmistaudutaan tulevaisuuden muutoksiin ja miten se vaikuttaa alan osaamistarpeisiin ja koulutuksen rakenteisiin? Entä miten johtamiskulttuurin on sopeuduttava ajan henkeen?

Tiistaina 21.8.2018 Suomen Varustamot järjesti Bittejä Horisontissa! keskustelutilaisuuden Helsingin hotelli Clarionissa. Tilaisuus kokosi merenkulkualan toimijat keskustelemaan tulevaisuuden merenkulun osaamis- ja koulutustarpeista. Tavoitteena oli luoda pohjaa jatko keskustelulle rakentamalla yhteistä näkemystä ja nostamalla esiin aiheita, joita nähdään tarpeelliseksi työstää eteenpäin.

Tilaisuuden avasi Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala, jonka jälkeen Trafin pääjohtaja Mia Nykopp piti keynote-puheenvuoron. Nykopp tähdensi, että Suomi on merenkulun digitalisaatiossa ja automaatiossa maailman kärkeä. Digitalisaation mukana tuomat muutokset tulevat olemaan merkittävät niin työn, kulttuuriin kuin koulutuksen osalta. Hän korosti yhteistyön ja verkostoitumisen entistä tärkeämpää roolia tulevaisuudessa.

Alustuksissa ja niitä seuranneissa keskusteluissa oli selkeä yhteisymmärrys siitä, että osaamisen vaatimukset merenkulussa tulevat lähitulevaisuudessa muuttumaan. Laivoista tulee yhä enemmän osa laajempaa logistista arvoketjua. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta päteviä merenkulun ammattilaisia tarvitaan yhä jatkossakin, mutta tarvitaan myös uudenlaista ja erilaista osaamista.

Johtava asiantuntija Sinikka Hartonen alusti merenkulun muutoksista.

Digitalisaatio ja automaatio muuttavat etenkin konehuoneen ja kansipuolen töitä. Eri tehtävien väliset rajat hälvenevät. Etävalvonnan ja -ohjauksen kehittyminen tulee vaikuttamaan työtehtäviin merkittävästi.

Tulevaisuudessa merenkulun koulutuksen tulee olla yhä joustavampaa ja laaja-alaisempaa. Suuntautumisvaihtoehtoja alan opiskelijoille tulisi olla tarjolla enemmän. Keskusteluissa korostui lisäksi jatkuvan kouluttautumisen tarve työuran varrella.

Myös merenkulun johtaminen ja organisaatiokulttuuri on muutoksessa. Yhteisöllisyys ja elinikäinen oppiminen nousivat keskusteluissa ensisijaisen tärkeiksi.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli, miten merenkulun ja koko meriklusterin tulevaisuuden mahdollisuuksista tulisi viestiä, jotta nuoria saadaan houkuteltua opiskelemaan alaa. Nuorille sukupolville tulisi viestiä merenkulun tarjoamista erilaisista urapoluista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, sekä korostaa alan kansainvälisyyttä, vastuullisuutta ja edelläkävijyyttä.

Paikalla oli koko salin täydeltä eri merenkulun sektoreiden edustajia ja yleisön osallistuminen oli erittäin aktiivista. Oli ilmeistä, että aiheesta käytävää dialogia on kaivattu alalla. Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen pohjalta on hyvä jatkaa yhteistä työtä merenkulun osaamisen ja koulutuksen tulevaisuuden kehittämiseksi.